Suomen pysyvä edustusto Euroopan unionissa: Maailma muuttuu – ja vähitellen myös EU:n kuluttajaoikeus

Matkailijan oikeuksia turvaava EU:n “pakettimatka-direktiivi” on parikymmentä vuotta vanha ja auttamatta matkailumaailman kehityksestä jäljessä. Komissio on ehdottanut uutta direktiiviä, jonka tarkoitus on paremmin vastata muuttuneen maailman vaatimuksiin.

Aivan yksinkertaista vanhentuneen lainsäädännön uudistaminen ei kuitenkaan ole.

Vuonna 1990, siis ennen Suomen EU-jäsenyyttä, hyväksyttiin direktiivi,
jolla kuljetuksen ja majoituksen sisältäviä niin kutsuttuja pakettilomia
ostavat matkailijat saivat erinäisiä oikeuksia. Sääntely vastasi
epäilemättä niihin tarpeisiin, joita kuluttajilla ja elinkeinolla 24
vuotta sitten oli. Ei kuitenkaan liene tarvetta perustella väitettä
siitä, että maailma on vuonna 2014 kovin toisenlainen paikka.

Muutokselta eivät ole säästyneet myöskään matkailumarkkinat, joiden rakenne kaksikymmentä vuotta sitten oli aivan toisenlainen – paljon
yksinkertaisempi. Verkkokaupan kehittymisen myötä matkustajat
räätälöivät nykyään itse lomansa omien erityisvaatimustensa pohjalta.
Muutosten myötä matkailijoille ja erilaisten majoitus- ja
kuljetuspalveluiden tarjoajille on jäänyt epäselväksi, koskevatko
vuodelta 1990 peräisin olevat oikeudet ja velvollisuudet heitä.
Seurauksena on ollut se, että erimielisyyksiä on pitänyt pahimmillaan
ratkoa tuomioistuimissa eri puolilla Eurooppaa.

Tilanteen korjaamiseksi Euroopan komissio antoi vuoden 2013 heinäkuussa
jäsenmaille neuvoteltavaksi esityksen uudeksi
pakettimatkadirektiiviksi.

Ehdotuksella tavoitellaan parempaa kuluttajansuojaa muun muassa
laajentamalla direktiivin sovellettavuutta koskemaan perinteisten
pakettilomien lisäksi myös muita matkapalveluiden yhdistelmiä. Tärkeänä
tavoitteena on myös turvata elinkeinonharjoittajille tasapuoliset
toimintaedellytykset sääntelyä yhtenäistämällä. Kun vielä samaan
hengenvetoon pyritään eroon turhasta ja yrityksille kustannuksia
aiheuttavasta sääntelystä voi sanoa, että oikeilla raiteilla ollaan.

No, mistä kenkä sitten vielä puristaa, mikä maksaa, miksi ei ole valmista vaikka ehdotusta on käsitelty jo yli vuoden?

Näihin kysymyksiin ei tietenkään ole yhtä ainoaa oikeaa vastausta.
Selvää kuitenkin on, että yli 20 vuoden aikana lainsäätäjän
”korjausvelka” kuluttajia ja markkinoita kohtaan on kasvanut niin
suureksi, että sääntelyn saattaminen ajan hermolle ottaa aikansa.
Jäsenvaltioiden erilaiset kansalliset sääntelytavat sekä markkinoiden
uudenlaiset toimintatavat yhdessä vanhentumaan päästetyn sääntelyn
kanssa ovat rämettäneet maaston niin, että raivaustyöt kestävät
pidempään kuin ehkä osattiin aavistaa.

Pakettimatkadirektiivin uudistusprosessi osoittaa, että paljon
puhutulle eurooppalaiselle paremman sääntelyn agendalle on syytä lisätä
jatkuva säädöshuolto!

Lisätietoa