Perustuslakivaliokunta huolissaan oikeuslaitoksen määrärahoista

Perustuslakivaliokunta on arvioinut valtion talousarvioehdotusta oikeusministeriön hallinnonalan osalta ja kiinnittänyt erityistä huomiota oikeusturvan toteutumiseen ja oikeusvaltion ydintoimintojen turvaamiseen.

Perustuslain 21 §:n mukaan jokaisella on oikeus saada

asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta

viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa

tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan

ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen

tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.

Perustuslain 22 §:ssä säädetään julkisen

vallan yleisestä velvollisuudesta perus- ja ihmisoikeuksien

turvaamiseksi. Perusoikeuksien tosiasiallinen toteutuminen edellyttää valiokunnan

mukaan myös oikeusturvan osalta julkisen vallan aktiivisia

toimenpiteitä.

Oikeusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan vuodelle

2015 määrärahoja 901 miljoonaa euroa.

Hallinnonalan organisaatioiden määrärahoihin

kohdistuu siten ensi vuonna yhteensä 14 miljoonan

euron säästöt, jotka johtuvat pääasiassa

aiemmin vaalikaudella tehdyistä säästöpäätöksistä (mutta

toisaalta jo tehtyjen kehyspäätösten

vuoksi leikkaukset tulisivat olemaan lähivuosina

vieläkin suurempia). Saadun selvityksen mukaan säästöistä lähes

6 miljoonaa euroa kohdistuu tuomioistuimiin, 3 miljoonaa euroa

ulosottolaitokseen ja 1,3 miljoonaa euroa Rikosseuraamuslaitokseen.

Syyttäjälaitoksen määrärahataso

pysyy ensi vuonna lähes ennallaan, koska sille ja muillekin

toimijoille harmaan talouden torjuntaan osoitettu lisärahoitus on

vielä käytettävissä.

Perustuslakivaliokunta korostaa oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin

ja asioiden viivytyksettömään käsittelyyn

liittyvien perusoikeuksien merkitystä oikeusvaltion kulmakivinä.

Jokaisen tulee saada asiansa asianmukaisesti tutkituksi tuomioistuimessa

tai muussa viranomaisessa kohtuullisessa ajassa ja kohtuullisin

kustannuksin. Niin yksityishenkilöiden kuin yritystenkin

tulee oikeusvaltiossa pystyä saattamaan asiansa oikeuden

tutkittaviksi ilman pelkoa kohtuuttomista kustannuksista tai viivästyksistä. Rahoituksen

väheneminen merkitsee tuomioistuimissa ja syyttäjälaitoksessa

lainkäyttöhenkilöstömäärän

supistuksia. Tämä vaikeuttaa entisestään

oikeuslaitoksen edellytyksiä huolehtia oikeusturvan saatavuudesta.

Euroopan neuvoston lokakuussa 2014 julkaiseman tutkimuksen mukaan

(Report on “European judicial systems – Edition

2014 (2012 data): efficiency and quality of justice”) Suomessa käytettiin

vuonna 2012 huomattavasti vähemmän resursseja

oikeudenhoitoon (tuomioistuimet, syyttäjät, oikeusapu)

kuin Ruotsissa. Asukasta kohti oikeudenhoitoon käytettiin

Ruotsissa kyseisenä vuonna 106,5 euroa, kun vastaava luku

oli Suomessa 66,8 euroa. Bruttokansantuotteesta Ruotsissa

käytettiin oikeudenhoitoon 0,24 % ja

Suomessa 0,19 % (em. tutkimus s. 56 ja 57). Valiokunta

pitää tietoja merkityksellisinä, vaikka

tämänkaltaisten vertailujen pohjalta ei tule järjestelmäerojen

vuoksi tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

Valiokunnan mukaan pitemmällä aikavälillä on

välttämätöntä toteuttaa

tarkoituksenmukaiset oikeudenhoidon rakenteelliset, menettelylliset

ja muut uudistukset sekä toimenpiteet oikeusturvan kehittämiseksi

siten, että oikeusturvan taso vastaa perustuslain ja Suomea

velvoittavien ihmisoikeussopimusten vaatimuksia. Suurelta osin nämä toimenpiteet

perustuvat vuoteen 2025 tähtäävään

oikeudenhoidon uudistamisohjelmaan (Oikeudenhoidon uudistamisohjelma

vuosille 2013-2025, Oikeusministeriön mietintöjä ja lausuntoja

16/2013) ja siitä tehtyihin linjauksiin. Tavoitteena

on oikeusturvan varmistaminen kiristyvässä taloudellisessa

tilanteessa. Ohjelman lähes 60 hankkeesta noin puolet käynnistettiin

viime vuonna.

Perustuslakivaliokunta pitää ohjelman sisältämiä hankkeita

pääosin perusteltuina ja kiirehtii lainsäädäntömuutosten

ja muiden toimenpiteiden asianmukaista valmistelua. Yhtenä esimerkkinä valiokunta

on jo aiemmin maininnut oikeudenkäyntien videoinnin (PeVL 20/2014 vp
).

Valiokunta katsoo, että toimia oikeudenhoidon tehostamiseksi

ja kansalaisten oikeusturvan tason ja saatavuuden parantamiseksi

tulee linjata laajapohjaisessa asiantuntija- ja parlamentaarisessa

valmistelussa.

Erityisen huolestuttavana valiokunta pitää sitä,

että jo tehtyjen kehyspäätösten

vuoksi syyttäjälaitoksessa joudutaan saadun selvityksen

mukaan aloittamaan ensi vuonna ensimmäisen kerran maamme

historiassa yt-neuvottelut. Valiokunnan mukaan hallituksen tulee

estää tämänkaltainen oikeuslaitoksen

kriisiytyminen. Jo yt-neuvottelujen aloittaminen todennäköisesti

merkitsisi osaavan ja paljolti myös erityistä juridista

osaamista omaavan henkilöstön rekrytoitumista

muihin töihin. Vastaava tilanne saattaa olla edessä myös

tuomioistuinlaitoksessa, koska huomattavan suuri osa esimerkiksi

käräjätuomareista on määräaikaisia

ja heidän palvelussuhteensa jatkuvuus on riippuvainen tilapäisestä rahoituksesta.

Valiokunta korostaa, että oikeusturvan toteuttamisesta

vastaavien viranomaisten perusrahoitus on turvattava riittävällä tavalla

hankalassakin taloustilanteessa. Valiokunta pitää saamansa

selvityksen perusteella myös välttämättömänä,

että talousarviota ja kehyspäätöksiä valmisteltaessa

toimintamenojen vähentämisen vaikutukset oikeusturvaan

arvioidaan huolellisesti. Vain näin voidaan luoda riittävä perusta

edistyneen oikeusvaltion turvaamiseksi.

Valiokunnan lausunto