Euroopan komissio: Petostentorjunnassa selvää edistymistä EU:ssa, mutta jäsenmaiden on tehostettava toimiaan
24.7.2014 | OikeusuutisetJäsenvaltioiden on toimittava tarmokkaammin estääkseen ja havaitakseen EU:n varojen vilpillisen käytön ja parannettava raportointiaan. Näin kehotetaan komission vuotuisessa raportissa taloudellisten etujen suojaamisesta (nk. PIF-kertomus)
Raportissa esitetään yksityiskohtaisia suosituksia eri osa-alueilla, joihin kansallisten viranomaisten olisi erityisesti keskityttävä. Kertomuksen mukaan EU:n menoihin liittyvissä havaituissa väärinkäytöksissä on kyse alle 0,2 prosentista kaikista varoista. Komissio kuitenkin uskoo, että petosten torjumiseksi ja havaitsemiseksi olisi jäsenmaissa tehtävä enemmän. Tämänvuotisessa PIF-kertomuksessa suositellaankin muiden muassa, että jäsenvaltiot tarkastelevat uudelleen valvontatoimiaan, jotta ne olisivat riskiperusteisia ja hyvin kohdennettuja.
Myönteisenä havaintona kertomuksessa todetaan, että kansallisella tasolla edistytään hyvin uusien sääntöjen ja linjausten täytäntöönpanossa. Se tehostaa petostentorjuntaa tulevina vuosina. EU:n tasolla on puolestaan viiden viime vuoden kuluessa saatu edistytty selvästi entistä vahvemman petostenvastaisen ympäristön luomisessa. Toimilla voi olla huomattavaa vaikutusta petosten määrään, kunhan ne on pantu täysimääräisesti täytäntöön.
Verotuksesta, tulliliitosta, tilintarkastuksesta ja petostentorjunnasta vastaava komissaari Algirdas Šemeta toteaa, että komissio on viiden viime vuoden aikana nostanut petostentorjunnan uudelle tasolle. ”Olemme vankasti sitoutuneet suojelemaan kansalaisten rahoja huijareilta”, sanoo Šemeta ja jatkaa: ”Tämä käy selvästi ilmi käyttöön otetuista uusista säännöistä, aloitteista ja järjestelmistä.” ”Nyt on jäsenvaltioiden aika tehdä osuutensa tehokkaammin”, patistaa komissaari. ”Maiden on tehostettava toimiaan petosten ehkäisemiseksi ja havaitsemiseksi ja syytteen nostamiseksi niitä vastaan, jotka yrittävät käyttää EU:n varoja vilpillisesti.”
Kertomuksen mukaan EU:n talousarvioon kohdistuvat petokset, jotka kansalliset viranomaiset havaitsivat, vähenivät hiukan vuonna 2013 vuoteen 2012 verrattuna. Petosten kohteeksi joutuneiden varojen määrä oli yhteensä 248 miljoonaa euroa eli 0,19 prosenttia menopuolen talousarviosta. Edellisvuotena määrä oli 315 miljoonaa euroa, eli pudotusta oli noin 21 prosenttia. Talousarvion tulopuolella epäiltyjen tai todettujen petosten kohteeksi joutuneiden varojen määrä oli 61 miljoonaa euroa eli 0,29 prosenttia vuonna 2013 kannetuista perinteisistä omista varoista. Edellisvuotena määrä oli 77,6 miljoonaa euroa, joten pudotusta oli tässäkin tapauksessa 21 prosenttia. Vaikka EU:n varoihin kohdistuvien petosten taloudelliset kokonaisvaikutukset pienenivätkin viime vuonna, EU:n menoihin liittyviä tapauksia raportoitiin enemmän kuin edellisvuotena. Tämä saattaa johtua siitä, että petosten varhaiseksi havaitsemiseksi on käytetty voimakkaampia toimenpiteitä, mikä on vähentänyt petosten kohteena olleiden varojen kokonaismäärää. Se voi olla myös merkki siitä, että jotkin jäsenvaltiot ovat parantaneet petoksien raportointia.