TEM: Työryhmä esittää vuorotteluvapaan ehtojen tiukentamista

Vuorotteluvapaalle voisi jatkossa päästä 16 vuoden työhistorian jälkeen eikä siltä voisi enää jäädä suoraan eläkkeelle. Myös vuorotteluvapaan sijaisen vaatimuksia tiukennettaisiin

Muun muassa näitä muutoksia vuorotteluvapaalakiin
esittää työ- ja elinkeinoministeriön johtama työryhmä, joka luovutti työnsä työministeri
Lauri Ihalaiselle 13.3.2014.

Vuorotteluvapaalle jäävälle asetettaisiin tällä hetkellä 60 vuoden yläikäraja.
Ikäraja olisi sidottu työeläkelainsäädäntöön. Yläikäraja koskisi vuonna 1957 ja
sen jälkeen syntyneitä.

Vuorotteluvapaan sijaiseksi palkattavalta edellytettäisiin vähintään 90
kalenteripäivän pituista työttömyyttä. Työttömyyden kesto laskettaisiin
vuorotteluvapaan alkamista edeltäneen 14 kuukauden ajalta. Työttömyysehto ei
koskisi alle 30-vuotiaita työttömiä työnhakijoita, joiden ammatti- tai
korkeakoulututkinnon suorittamisesta on kulunut enintään vuosi. Yhden päivän
työttömyys riittäisi myös, jos sijainen on vuorotteluvapaan alkaessa alle
25-vuotias tai yli 55-vuotias. Tällä hetkellä laissa ei ole määritelty sijaisen
työttömyyden vähimmäiskestoa.

 − Minusta ehdotus on hyvä ja tasapainoinen. Vuorotteluvapaalle jäämisen
ehdot tiukentuvat, mutta samalla ehdotuksella vahvistetaan
vuorotteluvapaajärjestelmän alkuperäistä ideaa eli edistetään työssä jaksamista
ja parannetaan sijaisen työllistymisedellytyksiä. Esitys myös tukee hallituksen
toimia nuorten ja ikääntyvien työllistymiseksi, työministeri Ihalainen toteaa.

Vuorottelukorvaus pysyy
ennallaan

 Vuorotteluvapaan kesto nousisi 100−360 kalenteripäivään. Vapaan saa
käyttää, miten haluaa. Tulevaisuudessakin uudelle vuorotteluvapaalle voi jäädä
oltuaan viisi vuotta töissä.

 Vuorotteluvapaasta maksettava korvaus säilyisi ennallaan. Tällä hetkellä vuorotteluvapaalle pääsee 10
vuoden työkokemuksen jälkeen. Vuorottelukorvauksen suuruus on työhistorian pituudesta
riippuen joko 70 prosenttia tai 80 prosenttia siitä työttömyyspäivärahasta,
johon henkilöllä olisi oikeus työttömäksi jäädessään.

 Vuorotteluvapaajärjestelmän
bruttokustannukset vuonna 2012 olivat noin 151,7 miljoonaa euroa. Työryhmän
arvion mukaan vuorotteluvapaan ehtoja tiukentamalla säästöjä syntyisi 22−26
miljoonaa euroa vuodessa.

 Esityksen vaikutuksia ja tavoitteiden
toteutumista arvioidaan kahden vuoden kuluttua lain voimaantulosta. Arvioinnissa
otetaan huomioon myös vuorotteluvapaajärjestelmän tavoitteet. Arviointi tehdään
yhdessä työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen kanssa.

 Hallitus esitti vuorotteluvapaalain uudistamista viime elokuussa
sovitussa rakennepoliittisessa ohjelmassa. Hallitus käsittelee syntynyttä
neuvottelutulosta osana rakenneohjelman arviointia kehysriiheen
valmistauduttaessa. Hallituksen on
tarkoitus antaa lakiesitys eduskunnalle vielä tänä keväänä. Kolmikantaisessa
työryhmässä ovat edustettuina työnantaja- ja työntekijäosapuolet.

Lisätietoa