Euroopan komissio esitteli toimintakehyksen oikeusvaltioperiaatteen turvaamiseksi EU:ssa
12.3.2014 | OikeusuutisetEuroopan komissio hyväksyi 11.3 uuden toimintakehyksen, jolla torjutaan oikeusvaltion systeemisiä uhkia EU-maissa
Euroopan komissio hyväksyi 11.3 uuden toimintakehyksen, jolla
torjutaan oikeusvaltion systeemisiä uhkia EU-maissa. Hyväksymistä edelsi
EU-komissaarien kaksi periaatekeskustelua 28.8.2013 ja 25.2.2014.
Niissä todettiin, että tarvitaan EU-tason väline torjumaan oikeusvaltion
systeemisiä uhkia. Uusi oikeusvaltiota puolustava toimintakehys
täydentää rikkomusmenettelyjä – EU-jäsenyysvelvoitteiden
laiminlyöntitapauksissa – ja Lissabonin sopimuksen ns. 7 artiklan
menettelyä. Jälkimmäinen mahdollistaa ankarimmillaan jäsenvaltion
äänestysoikeuksien pidättämisen, jos se loukkaa vakavasti ja jatkuvasti
EU:n arvoja. Uusi toimintakehys perustuu varhaisvaroitusjärjestelmään,
jonka avulla komissio voi aloittaa jäsenvaltion kanssa vuoropuhelun,
jotta oikeusvaltion systeemiset uhat eivät kärjistyisi. Jos vuoropuhelu
ei tuota tulosta, 7 artikla säilyy viimeisenä keinona kriisin
ratkaisemiseen ja EU:n arvojen turvaamiseen. Toimintakehys ei tuo
komissiolle uutta toimivaltaa; sen tarkoitus on tehdä näkyväksi, kuinka
komissio hoitaa EU:n perussopimusten mukaisia velvoitteitaan.
Uuden toimintakehyksen pääpiirteet
Uusi oikeusvaltion suojaksi luotu toimintakehys perustuu kokonaan EU:n nykyisiin perussopimuksiin
ja täydentää olemassa olevia keinoja, erityisesti 7 artiklan menettelyä
ja komission rikkomusmenettelyjä. Tämä ei tietenkään sulje pois
perussopimusten myöhempää kehittämistä tältä osin.
Toimintakehys rakentuu oikeusvaltioperiaatteen
ympärille. Tämä periaate on EU:n kaikkien arvojen lähtökohta. Kun
oikeusvaltion kunnioittaminen taataan, turvataan samalla muidenkin
perusarvojen kunnioittaminen. Komissio on määritellyt oikeusvaltion
laveasti. Määritelmän taustalla ovat EU:n tuomioistuimen ja Euroopan
ihmisoikeustuomioistuimen linjaamat periaatteet. Pohjimmiltaan kyseessä
on järjestelmä, jossa sovelletaan lakeja ja valvotaan niiden täytäntöönpanoa (ks. liite 2).
Toimintakehyksen mukainen menettely voidaan aktivoida tilanteissa, joissa systeeminen romahdus
uhkaa vaarantaa oikeusvaltiota suojaavien kansallisten instituutioiden
ja mekanismien eheyden, vakauden ja toimivuuden. Toimintakehystä ei ole
suunniteltu yksittäisiä tapauksia varten, joissa loukataan
perusoikeuksia tai jaetaan virheellisesti oikeutta.
Jäsenvaltioiden välinen tasa-arvo:
järjestelmää sovelletaan samalla tavalla kaikissa jäsenvaltioissa, ja
oikeusvaltion systeemisen uhan kynnyksen määritelmä on kaikkialla sama.
Toimintakehys sisältää varhaisvaroitusjärjestelmän uhkaavia tilanteita varten, ja sen avulla komissio voi aloittaa jäsenvaltion kanssa vuoropuhelun ennen mahdollista turvautumista 7 artiklan mukaisiin oikeuskeinoihin.
Euroopan komissiolla on keskeinen rooli
uudessa järjestelmässä, koska se on EU:n arvojen riippumaton vartija.
Sillä on apunaan muiden EU:n toimielinten ja kansainvälisten
organisaatioiden asiantuntemus (esim. Euroopan parlamentti, EU:n
neuvosto, Euroopan unionin perusoikeusvirasto, Euroopan neuvosto ja
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (Etyj)).
Kolmivaiheinen prosessi
Toimintakehyksen tarkoituksena
on antaa komissiolle ja jäsenvaltiolle mahdollisuus löytää yhteinen
ratkaisu oikeusvaltion systeemistä uhkaa vastaan, jos uhka on vaarassa
kehittyä vakavaksi loukkaukseksi, joka voisi laukaista 7 artiklan
mukaiset menettelyt. Jos jossain jäsenvaltiossa esiintyy selviä merkkejä
oikeusvaltion systeemisestä uhasta, komissio voi käynnistää “7 artiklaa edeltävän menettelyn“, joka tarkoittaa vuoropuhelun aloittamista jäsenvaltion kanssa. Prosessissa on kolme vaihetta (ks. liite 1):
-
Komission arvio:
Komissio kerää ja analysoi kaikki tarvittavat tiedot ja arvioi, onko
olemassa selviä merkkejä systeemisestä uhasta oikeusvaltiolle. Jos
komission mielestä uhka on olemassa, se aloittaa jäsenvaltion kanssa
vuoropuhelun lähettämälle sille “oikeusvaltiolausunnon”, joka toimii
perusteltuna varoituksena jäsenvaltiolle. Jäsenvaltiolla on tilaisuus
vastata komission kantaan. -
Komission suositus:
Jos asia ei ratkea ensimmäisessä vaiheessa, komissio antaa toisessa
vaiheessa jäsenvaltiolle “oikeusvaltiosuosituksen”. Se suosittelee
jäsenvaltiota ratkaisemaan todetut ongelmat sovitun ajan kuluessa ja
tiedottamaan komissiolle toteuttamistaan toimista. Komissio julkaisee suosituksensa. -
-
Komission suosituksen seuranta: Kolmannessa vaiheessa komissio seuraa toimia, joihin jäsenvaltio on ryhtynyt suosituksen perusteella.
Jos toimet eivät johda tyydyttävään tulokseen asetetun aikarajan
kuluessa, komissio voi turvautua 7 artiklan mukaisiin menettelyihin.
Koko prosessi perustuu komission
ja jäsenvaltion väliseen jatkuvaan vuoropuheluun. Komissio pitää
Euroopan parlamentin ja neuvoston tarkasti ajan tasalla.
Taustaa:
Oikeusvaltion kunnioittaminen on
edellytys EU:n muiden perusarvojen turvaamiselle. Nämä arvot on
lueteltu EU:sta tehdyn sopimuksen 2 artiklassa. Oikeusvaltioperiaatteen
kunnioittaminen on edellytys myös EU:n muista perussopimuksista ja
kansainvälisestä oikeudesta johtuvien oikeuksien ja velvollisuuksien
kunnioittamiselle. Vuodesta 2009 lähtien Euroopan komissio on joutunut
usein tilanteisiin, joissa EU-maassa tapahtunut kriisi on paljastanut
oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen liittyviä ongelmia. Puheenjohtaja
Barroso muistutti vuoden 2012 unionin tilaa koskevassa puheessaan, että
poliittisen unionin luominen edellyttää myös oikeusvaltioperiaatteen
vahvistamista, koska se on yksi EU:n perusarvoista, ja ilmoitti
komission tekevän aiheeseen liittyvän ehdotuksen (SPEECH/12/596). Euroopan parlamentin 3.7.2013 antamassa päätöslauselmassa ja oikeus- ja sisäasioiden neuvoston 6.6.2013 antamissa päätelmissä tuettiin Barroson kantaa (ks. myös SPEECH/13/348).
EU-komissaarit kävivät ensimmäisen periaatekeskustelun oikeusvaltion turvaamisen tehostamisesta seminaarissaan elokuussa 2013. Varapuheenjohtaja
Reding linjasi visionsa uudesta toimintakehyksestä puhuessaan Centre
for European Policy Studies -ajatushautomossa syyskuussa (SPEECH/13/677). EU:n oikeuden tulevaisuutta koskevassa Assises de la Justice -konferenssissa marraskuussa 2013 oli mukana yli 600 sidosryhmän edustajia. Yksi konferenssin istunnoista koski juuri oikeusvaltion turvaamisen uusia tapoja.
Komissaarit kävivät näiden
keskustelujen pohjalta toisen periaatekeskustelunsa 25.2.2014, minkä
jälkeen he hyväksyivät tänään esitellyn uuden toimintakehyksen.