Eu:n tuomioistuimen tuomio: Pakollisessa liikennevakuutuksessa kolmansille myönnetyn vakuutussuojan laajuus – Kansallinen säännös, jossa ei säädetä aineettoman vahingon perusteella suoritettavasta korvauksesta

Moottoriajoneuvojen käyttöön liittyvän vastuun varalta otettava vakuutus – Direktiivi 72/166/ETY – 3 artiklan 1 kohta – Direktiivi 90/232/ETY – 1 artikla – Liikenneonnettomuus – Matkustajan kuolema – Aviopuolison ja alaikäisen lapsen oikeus korvaukseen – Aineeton vahinko – Korvaus – Korvaaminen pakollisesta liikennevakuutuksesta

Ennakkoratkaisupyynnön oli esittänyt Krajský súd v Prešove (Slovakia)

Unionin tuomioistuin (toinen jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:

Moottoriajoneuvojen
käyttöön liittyvän vastuun varalta otettavaa vakuutusta ja
vakuuttamisvelvollisuuden voimaansaattamista koskevan jäsenvaltioiden
lainsäädännön lähentämisestä 24.4.1972 annetun neuvoston direktiivin
72/166/ETY 3 artiklan 1 kohtaa, moottoriajoneuvojen käyttöön liittyvän
vastuun varalta otettavaa vakuutusta koskevan jäsenvaltioiden
lainsäädännön lähentämisestä 30.12.1983 annetun toisen neuvoston
direktiivin 84/5/ETY, sellaisena kuin se on muutettuna 11.5.2005
annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2005/14/EY, 1
artiklan 1 ja 2 kohtaa ja moottoriajoneuvojen käyttöön liittyvän vastuun
varalta otettavaa vakuutusta ja vakuuttamisvelvollisuuden
voimaansaattamista koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä
14.5.1990 annetun kolmannen neuvoston direktiivin 90/232/ETY 1 artiklan
ensimmäistä kohtaa on tulkittava siten, että liikenneonnettomuudessa
kuolleiden uhrien läheisten aineettomat vahingot on korvattava
moottoriajoneuvon käyttöön liittyvän vastuun varalta otetusta
pakollisesta vakuutuksesta, jos tällaisesta korvaamisesta vakuutetun
vahingonkorvausvastuun perusteella on säädetty pääasiaan sovellettavassa
kansallisessa oikeudessa.

Linkki asiaan C-22/12