KKO:n presidentti Koskelon puhe Rovaniemen hovioikeuden seminaarissa

Koskelo esitti lukuisia lainsäädäntöuudistuksia tuomioistuinten työn helpottamiseksi

• Miksi käräjäoikeuksia pitää kuormittaa ensiasteena sellaisilla
  yksinkertaisilla rikosasioilla, joissa ihmisoikeusnormit eivät sitä
  edellytä, vaan joissa ensiasteen toimivallan uskominen hallinnolliselle
  viranomaiselle on EIT:n käytännössä hyväksytty vaihtoehto ja joissa
  myöskään muutoksenhakumenettely käräjäoikeudessa ei välttämättä edellytä
  suullista käsittelyä.
• Entä mihin on järkevää käyttää toisen asteen lainkäyttäjien
  kapasiteettia? Yksinkertaisten asioiden kaksinkertainen käsittely, jota
  meillä on harjoitettu, ei ole perusteltua, kun jälleen muistamme sen,
  että tähän kuluva kapasiteetti on pois jostakin muusta, oikeusturvan
  kannalta tärkeämmästä. Jatkokäsittelyn lupajärjestelmä hovioikeuksissa
  on ollut välttämätön askel oikeaan suuntaan, ja filtterimekanismeja on
  tarpeen kehittää edelleen.
• IPR-asioiden käsittelyn uudistus on myös esimerkki kummallisuuksista,
  joihin nykyrakenteessa on ajauduttu. Yhdelle riita-asioiden ryhmälle on
  luotu jopa oma instanssijärjestys ja siihen kaavailtu privilegioitu
  pääsy korkeimpaan oikeuteen. Esimerkiksi Tanskassa ollaan juuri
  päinvastoin purkamassa samankaltaisesta systeemistä aiheutuneita
  epäkohtia.
• Nykyistä, napoleaanista perua olevaa kaksilinjaisuutta on perusteltu
  esimerkiksi sillä, että hallintolainkäytön ja yleisen lainkäytön välillä
  olisi olennaisena erottavana tekijänä se, että hallintolainkäytössä on
  kyse julkisen vallan kontrollista, tai että EU-oikeus toteutuisi
  nimenomaan hallintotuomioistuinten ratkaisujen kautta. Tällaiset
  perustelut pidä paikkaansa.
• Sekä horisontaalisissa oikeuskysymyksissä että erityisalojen
  oikeuskysymyksissä on tarpeen saada osaamistasoa paremmaksi.
  Lainkäyttöhenkilöstön koulutuksen kehittäminen onkin tärkeimpiä
  lisäpanostusta vaativia asioita oikeudenhoidossa.
• Asianajon tasoa on myös tärkeää saada kohennettua, jotta prosessin laatu
  ja tehokkuus paranisi. Asianosaisten prosessitoimille täytyy voida
  asettaa nykyistä korkeampia laadullisia vaatimuksia, muun muassa jutun
  juridiikan ja relevanttien oikeuslähteiden analyysissä sekä
  muutoksenhaussa ylipäänsä valituksen perusteiden erittelyssä.

Presidentti Pauliine Koskelon puhe Rovaniemen hovioikeuden juhlaseminaarissa 12.9.2013