Euroopan komissio: Petostentorjunnassa tarvitaan tiukempia toimenpiteitä

U:n talousarvioon kohdistuvien petosten määrä väheni hieman vuodesta 2011 vuoteen 2012, todetaan komission vuosittain julkaisemassa kertomuksessa ”Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaaminen”

Petosten kohteeksi joutuneiden varojen
määrä oli yhteensä 315 miljoonaa euroa eli 0,25 prosenttia menopuolen
talousarviosta. Edellisenä vuonna määrä oli 295 miljoonaa euroa. Kasvu
johtuu lähes kokonaan kahdesta petostapauksesta, jotka kohdistuivat
liittymistä valmistelevaan tukeen ja joissa oli kyse suurista summista.
Talousarvion tulopuolella epäiltyjen tai todettujen petosten kohteeksi
joutuneiden varojen määrä oli 77,6 miljoonaa euroa eli 0,42 prosenttia
vuonna 2012 kannettujen perinteisten omien varojen kokonaismäärästä.
Edellisenä vuonna määrä oli 109 miljoonaa euroa.

Komissio teki
vuonna 2012 useita merkittäviä aloitteita petosten torjunnan
tehostamiseksi. Uuden petostentorjuntastrategian lisäksi (IP/13/530) viime vuonna tapahtui merkittävää lainsäädännöllistä edistystä:

• ehdotus Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisesta (IP/13/709).
  Tämä uusi virasto helpottaa merkittävästi EU:n talousarvioon
  kohdistuvien rikosten tutkimista ja tekijöiden asettamista syytteeseen;

• uusi OLAF-asetus, jolla vahvistetaan EU:n petostentorjuntavirastoa (OLAF) (MEMO/13/651);

• tiedonanto OLAF:n hallintotavan
  parantamisesta viraston sovitun uudistamisen pohjalta ja ottaen huomioon
  EPPO:a koskevan ehdotuksen (IP/13/709);

• ehdotus EU:n taloudellisten etujen suojaamiseksi rikosoikeuden avulla (IP/12/767).
  Yhdenmukaistamalla talousarvioon kohdistuvien rikosten määritelmät ja
  ottamalla käyttöön näistä rikoksista langetettavat vähimmäisseuraamukset
  helpotetaan huomattavasti varojen suojaamista ja petosten
  ennaltaehkäisyä.

Tänään julkaistussa
kertomuksessa tarkastellaan myös jäsenvaltioiden vuonna 2012 toteuttamia
toimenpiteitä EU:n talousarvion suojelemiseksi ja puolustamiseksi sekä
annetaan tunnustusta eräillä aloilla tehdylle hyvälle työlle. Komissio
kuitenkin painottaa, että jäsenvaltioiden lähestymistapoja on edelleen
yhdenmukaistettava ja vahvistettava sen varmistamiseksi, että petoksia
torjutaan yhtäläisesti kaikkialla EU:ssa. Jäsenvaltioille annetaan
useita suosituksia petosten torjunnan ja havaitsemisen parantamiseksi.

Verotuksesta, tulliliitosta, tilintarkastuksesta ja petostentorjunnasta vastaava komissaari 

Taustaa

SEUT-sopimuksen 325 artiklan mukaisesti
komissio antaa vuosittain kertomuksen EU:n taloudellisten etujen
suojaamisesta ja raportoi samalla toimenpiteistä, joita on toteutettu
EU:n varoihin kohdistuvien petosten torjumiseksi. Kertomuksessa
esitetään yksityiskohtaisesti jäsenvaltioiden ilmoittamat epäillyt ja
vahvistetut petokset koko EU:n talousarvion osalta (tulot ja menot).
Kertomus auttaa osaltaan arvioimaan, millä aloilla riskit ovat
suurimmat. Näin toimenpiteet voidaan kohdistaa paremmin EU:n ja
jäsenvaltioiden tasolla.

Sen lisäksi, että kertomuksessa
esitetään tiedot ilmoitetuista petoksista, väärinkäytöksistä,
takaisinperinnästä, rahoitusoikaisuista ja raportoinnista
jäsenvaltioissa, komissio ja jäsenvaltiot analysoivat joka vuosi
tarkemmin yhtä alaa. Tänä vuonna se on maatalous. Komissio toteaa, että
varainhoidon valvonta ja riskinhallintajärjestelmät ovat parantuneet
alalla (esim. säännökset ja suuntaviivat, hallinnolliset menettelyt ja
kansallisten viranomaisten välinen yhteistyö). Jäsenvaltioiden
vastaukset kuitenkin vahvistavat jo aiemminkin havaitun puutteen:
jäsenvaltioiden on parannettava hallinnollisten ja rikosoikeudellisten
tutkintamenettelyjen tulosten seurantaa.

Lisätietoa