Vastaamo-tapauksen jälkipyykissä riittää pestävää

Kolmea eri puoluetta edustavat kansanedustajat ovat tänään tehneet lakialoitteen rikosuhriavustajan tehtävästä. Aloitteessa ehdotetaan, että esitutkintaviranomaisen hakemuksesta tuomioistuin määräisi rikosuhriavustajan edustamaan suureen henkilöjoukkoon kohdistuvan rikoksen asianomistajia kollektiivisesti.

Aloitteen taustalla ovat Vastaamo-tietomurron tutkinnan ja oikeudenkäynnin esiin nostamat nykysääntelyn ongelmat ja lainsäädännön muutostarpeet: Vastaamo-tapauksessa syyttäjä joutui toteamaan, ettei sillä ole mahdollisuutta ajaa asianomistajien vahingonkorvausvaatimuksia uhrien poikkeuksellisen suuren määrän vuoksi, poliisiviranomainen joutui siirtämään henkilöstöä pois rikostorjunnan päivittäistoiminnan resursseista ja huomattava määrä Syyttäjälaitoksen henkilöstöstä oli sidottuna rikoskokonaisuuden selvittämisessä. Lopputulemana syntyi 21 000 sivua pitkä esitutkintapöytäkirja ja noin 33 000 erillistä syyttäjän laatimaa ratkaisua.

Voidaan siis pitää ilmeisenä, että esitetty muutos on tarpeellinen, jotta koko rikosprosessiketjumme on valmis kohtaamaan vastaavat suuren mittaluokan tapaukset myös tulevaisuudessa. Harmittavan ajankohtaisena vastaavana esimerkkinä esille voidaan nostaa Virossa 4.4.2024 julki tullut tietomurto, jonka seurauksena yli 700 000 kansalaisen arkaluonteisia henkilötietoja on päätynyt hakkereiden käsiin.

Asianajajaliitto seuraa oikeuskehitystä ja tarjoaa kokemuksensa yhteiskunnan käytettäväksi

Asianajajaliittoa on konsultoitu aloitteen juridisen sisällön osalta. Yksi Asianajajaliiton perustehtävistä on suomalaisen oikeusvaltion kehittäminen. Asianajajaliiton oikeudellisissa asiantuntijaryhmissä onkin mukana noin 120 asianajajan aktiivinen joukko ja asian tiimoilta on käyty keskusteluja rikos- ja siviiliprosessioikeuden asiantuntijaryhmien kanssa.

On välttämätöntä varmistaa, etteivät oikeuslaitoksen ja esitutkintaviranomaisten toimintakyky ja resursointi vaarannu yksittäisen asiakokonaisuuden käsittelyn vuoksi.

Vastaamo-tapauksessa on kyse asiasta, jossa erityisesti rikoksen kohteeksi joutuneiden asianomistajien oikeudet eivät toteudu. Tällä hetkellä rikoksen uhriksi joutuneiden oikeus vaatia vahingonkorvauksia edellyttää näiltä mahdollisesti kuormittuneessa ja haavoittuvassa asemassa olevilta rikoksen asianomistajilta aktiivisia toimia ja taloudellista riskinkantokykyä. Oikeuslaitostamme ei ole suunniteltu käsittelemään suuriin joukkoihin kohdistuvia rikoksia, joissa uhrimäärä saattaa nousta useisiin kymmeniin tai satoihin tuhansiin henkilöihin. Asianajajaliitto on peräänkuuluttanut nyt esitetyn kaltaisen mekanismin lisäämistä lainsäädäntöön esimerkiksi 26.1.2024 julkaisemassaan tiedotteessa, jonka lisäksi asian käsittelyyn liittyviä ongelmia on ruodittu muun muassa jäsenlehtemme Advokaatin numerossa 5/2023. 

On aika toimia

On selvää, että ehdotetun lakialoitteen tavoitteiden täysimääräinen toteutuminen edellyttää jatkovalmistelua. Kansanedustajien ehdottamat muutokset oikeudenkäynnistä rikosasioista annettuun lakiin ja esitutkintalakiin ovat kauan odotettu ja tervetullut alkusysäys välttämättömille muutoksille. Nyt on aika toimia, jotta tarvittavat lainsäädännölliset muutokset ja mekanismit saadaan paikalleen tulevaisuutta silmällä pitäen.

Pidämme Asianajajaliitossa ensiarvoisen tärkeänä, että jatkossa rikosprosessimme turvaa aidosti kaikille rikoksen kohteeksi joutuneille oikeuden vaatia ja saada korvausta rikoksesta aiheutuneista vahingoista. Lisäksi on välttämätöntä varmistaa, että oikeuslaitoksemme ja esitutkintaviranomaistemme toimintakyky ja resursointi eivät edes väliaikaisesti vaarannu yksittäisen asiakokonaisuuden käsittelyn vuoksi.