Työoikeusasianajajan kokemuksia koronasta

Viime viikot ovat olleet työoikeusjuristin kannalta ammatillisesti varsin mielenkiintoista aikaa. Kovilla ovat olleet mm. työmarkkinajuristit, yritysten omat lakimiehet, työlainsäädännön valmisteluun osallistuvat virkamiehet ja työoikeutta hoitavat asianajajat ja muut lakimiehet. 

Työoikeusasianajajan puhelin alkoi piristä ja sähköposti laulaa poikkeuksellisen tiuhaan tahtiin maaliskuun puolivälin paikkeilla, kun koronavirustilanteen vakavuuteen havahduttiin Suomessa ja Suomen hallituksen johdolla ryhdyttiin tiukkoihin rajoitustoimiin. Työnantajien hätä oli suuri ja kiire kova. Kyse oli ja on edelleen viime kädessä työpaikkojen säästämisestä.

Konsultoinnin haastavuutta lisäsi Suomen hallituksen ja viranomaisten linjausten muuttuminen nopeaan tahtiin jopa yhden asiakaspuhelun aikana. Intensiivisten työpäivien aikana asianajajan oli pystyttävä samalla seuraamaan hallituksen tiedotteita ja kannanottoja sekä analysoitava niiden merkitys omien asiakkaittensa näkökulmasta. Lisäksi asianajajan tuli aktiivisesti seurata, mitä tapahtui ulkomailla, joissa koronavirustilanteen eteneminen oli jo pidemmällä ja arvioida, mitä vastaavia rajoitustoimenpiteitä tulisi Suomessa käyttöön.

Oman haasteensa konsultointiin toi monelle perhearjen pyörittäminen siinä samalla etätöitä tehdessä ja ennen kaikkea huoli omasta ja läheisten terveydestä ja hyvinvoinnista.

Tilanne hieman helpottui, kun työoikeuden poikkeuslait tulivat voimaan 1.4.2020. Tarve lakimuutoksille oli kova.

Asianajajaliitto järjesti näistä koronaliitännäisistä poikkeuslaeista työoikeusklubin perjantaina 8.5.2020. Klubitapaamisia on järjestetty muutamia vuodessa syksystä 2017 lukien ja nyt klubi järjestettiin ensimmäistä kertaa etänä Teamsin välityksellä. Alustajina tapaamisessa toimivat hallitusneuvos Nico Steiner työ- ja elinkeinoministeriöstä ja asianajaja Petteri Uoti Asianajotoimisto Dittmar & Indrenius Oy:stä.

Yleensä työoikeusklubiin on osallistunut 20–40 asianajajaa ja asianajotoimistoissa työskentelevää lakimiestä. Tällä kertaa linjoilla oli yli 80 osallistujaa. Toki suuri osallistujamäärä johtui osaksi etäyhteydestä, mutta varmasti suuri merkitys oli aiheen ajankohtaisuudella ja asianajajien tiedonjanolla. Työoikeus kiinnostaa.

Reilun 1,5 tunnin aikana Nico ja Petteri kävivät väliaikaisina (1.4.–30.6.2020) voimassa olevien työsopimuslain ja yhteistoimintalain muutossäännösten sisällön. Yhteistoimintalakiin ja työsopimuslakiin tehtäviin seuraavat muutokset:

• Yhteistoimintalain mukaista vähimmäisneuvotteluaikaa lomautustilanteissa lyhennettiin viiteen päivään (normaalisti 14)
• lomautusilmoitusaikaa lyhennettiin viiteen päivään (normaalisti 14)
• määräaikaisen työntekijän lomauttaminen mahdollistettiin samalla tavoin kuin vakituisen työntekijän (normaalisti rajallinen mahdollisuus)
• koeaikapurku mahdollistettiin tehtäväksi myös tuotannollistaloudellisin perustein (normaalisti ei mahdollista)
• takaisinottovelvollisuusaikaa pidennettiin yhdeksään kuukauteen (normaalisti 4/6 kuukautta)

Näiden muutossäännösten käsittelemisen lisäksi Nico ja Petteri tarjosivat osallistujille arvokkaita näkemyksiä muista koronavirustilanteessa puhuttaneista poikkeussäännöksistä, kuten yhteistoimintaneuvotteluvelvoitteesta poikkeamiseen mahdollistavasta yhteistoimintalain 60 §:stä.

Kuten Nico työoikeusklubissa kertoi, lainsäätämisessä tehtiin historiaa. Lait tulivat voimaan vain kaksi viikkoa sen jälkeen, kun työmarkkinajärjestöjen keskusjärjestöt olivat tehneet hallitukselle esityksen lakimuutoksista. Hatunnoston paikka lainvalmistelijoille ja muille prosessiin eri tavalla osallistuneille.

Akuutein työoikeuskonsultaation tarve näytti päättyvän huhtikuun alkupuolella. Koronaliitännäistä konsultaatiota on edelleen päivittäin, mutta kiire ei enää ole yhtä kova. Kuten Nico työoikeusklubissa totesi, olemme nyt uuden tilanteen äärellä. COVID-19 ei ole hävinnyt mihinkään, eikä todennäköisesti häviä koskaan. Nyt on valmistauduttava uuteen epidemia-aaltoon, jonka on arvioitu olevan mahdollisesti edessä syksyllä rajoitusten purkamisten myötä. Ensi kerralla olemme kuitenkin valmiimpia. Moni juridinen pulma on siihen mennessä vähintäänkin pureskeltu pienemmäksi ja riskianalyysit tehty valmiiksi. Jää nähtäväksi pidentääkö lainsäätäjä työoikeuden poikkeuslakien voimassaoloaikaa työmarkkinakeskusjärjestöjen ehdotuksen mukaisesti vuoden 2020 loppuun.

Koronavirustilanteen vaikutukset näkyvät työelämässä pitkään. Monella työpaikalla on jo jouduttu siirtymään seuraavaan vaiheeseen, irtisanomisiin. Irtisanomisten osalta lakiin ei ole tullut helpotuksia työnantajalle. Sen sijaan tuotannollistaloudellisessa irtisanomisessa voimassa olevan takaisinottovelvollisuuden pidentäminen väliaikaisesti on parantanut irtisanotun työntekijän asemaa.

Asianajajan ja asiakkaan väliset asiakassuhteet ovat usein pitkiä ja asianajaja elää yhdessä asiakkaansa kanssa sitä tuskaa, mikä aiheutuu pitkäaikaisten työsuhteitten irtisanomisesta tai lomauttamisesta. Työoikeudessa on viime kädessä kyse ihmisistä. Asiakas ei kaipaa asianajajalta pelkästään tukea säännösten tulkintaan, vaan myös apua hoitaa haastavat tilanteet inhimillisesti ja asiakkaan liiketoiminnan tarpeet huomioiden. Asianajaja myös omalla ammattitaidollaan varmistaa, että koville joutunut yritysjohto voi liiketoiminnan kriisissä keskittyä olennaiseen, yrityksen pystyssä pitämiseen, tappioiden minimoimiseen ja uusien liiketoimintamallien kehittämiseen.

Korona on työllistänyt työoikeusasianajajia ja työllistää varmasti vielä pitkään. On selvää, että rapatessa roiskuu. Työnantajat ovat joutuneet venyttämään ja vanuttamaan säännöksiä ja toimimaan nopealla aikataululla epäselvässä oikeustilassa. Koronaliitännäisten oikeudenkäyntien aihioita on varmasti päätynyt monen muunkin asianajajan kuin allekirjoittaneen pöydälle jo tässä vaiheessa. Erilaiset koronaliitännäiset riidat varmasti työllistävät työoikeusasianajajia ja oikeuslaitosta lähivuosien aikana.

Tuleva kesä on toivottavasti koronan näkökulmasta seesteistä aikaa. Käytetään me asianajajat kesä ansaitusti palautumiseen varmastikin kiireistä syksyä silmällä pitäen.

Maria Penttilä
Suomen Asianajajaliiton työoikeuden asiantuntijaryhmän puheenjohtaja

Twitter: @penttila_maria