Säätiö on asianajajien tukena

Maassamme on noin 2 700 säätiötä − näiden joukossa Suomen Asianajajaliiton Säätiö sr. Uusi 1.12.2015 voimaan astunut säätiölaki on lisännyt säätiöiden toiminnan avoimuutta ja tehostanut säätiöiden valvontaa. Suomen Asianajajaliiton Säätiö pyrkii myös omalta osaltaan lisäämään toimintansa läpinäkyvyyttä entisestään. Säätiötämme on ehkä joskus pidetty salaperäisenä rahakirstuna, jonka puoleen on käännytty hädässä. Säätiön tarkoitus on kuitenkin toimia avoimen aktiivisesti ja laaja-alaisesti asianajajien tukena. 

Suomen asianajajalaitoksen kehittämiseen, asianajajien ammattitaidon ja eettisen kehityksen edistämiseen sekä asianajajien ammattikunnan arvon kohottamiseen tarkoitettu Säätiö perustettiin vuonna 1959 – samalla, kun Suomen Asianajajaliitosta tuli julkisoikeudellinen yhdistys. 

Suomen Asianajajaliiton silloinen varallisuus siirrettiin Säätiölle. Järjestelyn taustalla oli tarve turvata asianajajakunnan omalle liitolleen kerryttämä varallisuus tulevien sukupolvien hyväksi. 

Säätiön nykyinen varallisuus koostuu Suomen Asianajajaliitolle vuokratuista Simonkadun toimitiloista ja vuosien mittaan menestyksellisesti kerrytetystä arvopaperiportfoliosta. Näiden yhteinen vuosituotto on viime vuosina ollut noin 200 000 euron molemmin puolin.

Säätiö on itsenäinen oikeushenkilö, jolla on tarkoituksensa mukaisesti vahva napanuora suomalaiseen asianajajakuntaan ja Suomen Asianajajaliittoon. Myös Säätiön hallituksen jäsenyyden kelpoisuusehtona on sääntöjen mukaisesti lähtökohtaisesti vähintään viisi vuotta kestänyt liiton jäsenyys. Hallituksessa on ollut pääsääntöisesti liiton entisiä puheenjohtajia ja sääntöjen mukaisesti myös Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan valitsema jäsen.

Säätiö on ns. apurahasäätiö, joka myöntää tarkoituksensa puitteissa apurahoja ja avustuksia erilaisiin kohteisiin. Säätiön nykyinen pyrkimys on jakaa vuosituotostaan vähintään puolet. Viime vuosina on jaettu jopa huomattavasti enemmän. Vuodesta 2018 Säätiö on tukenut Helsingin yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan sijoitettua, valtakunnallista asianajajaoikeuden viisivuotista työelämäprofessuuria 40 000 eurolla vuosittain. Samoin esimerkiksi Suomen Asianajajaliiton 100-vuotisjuhlavuotena tuettiin osastojen järjestämiä tilaisuuksia yhteensä noin 100 000 eurolla ja viime vuosina liiton järjestörekisterihanketta 100 000 eurolla. 

Säätiön apurahoja myönnetään erityisesti tieteelliseen tutkimukseen ja kirjoituksiin. Asianajajille ja asianajotoimistoissa työskenteleville muille juristeille on myönnetty lukuisia apurahoja väitöskirjahankkeisiin niiden loppuvaiheessa, samoin näiden ammatinharjoittamisen kannalta hyödyllisiin muihin tutkimushankkeisiin ja kirjoituksiin. Näillä apurahoilla on katettu kuluja ja ansionmenetystä.

Asianajajille ja asianajotoimistoissa työskenteleville juristeille on myönnetty runsaasti apurahoja myös ulkomaisiin ja kotimaisiin oikeustieteen jatko-opintoihin − ja asianajajille myös muiden alojen jatko-opintoihin, jotka ovat ammatinharjoittamisen kannalta hyödyllisiä. Näillä apurahoilla on katettu kuluja.

Asianajajien muuhun täydennyskoulutukseen, työharjoitteluun ja opintomatkoihin apurahoja voidaan myöntää kulujen kattamiseen vain erityisen painavasta syystä. Täydennyskoulutukseen on ajoittain myönnetty apurahoja esimerkiksi, jos asianajaja on osallistunut tärkeän erityisalueen koulutukseen liiton asiantuntijaryhmän edustajana tai uuden eritysalueen osaajana. Tukea voidaan myöntää myös asianajajien ja asianajotoimistoissa työskentelevien juristien palkattomaan työharjoitteluun muun muassa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa, EU-tuomioistuimessa tai kansainvälisessä rikostuomioistuimessa.

Lisäksi Säätiö on tukenut vuosittain Asianajajaoikeuden killan toimintaa ja liiton oikeudellisen aikakausjulkaisun Defensor Legisin kirjoittajien palkitsemista merkittävillä avustuksilla.

Säätiö on kuudesti jakanut ammattikuntamme arvostetuimman Matti Ylöstalo -palkinnon asianajajaoikeutta, asianajajalaitosta tai muutoin asianajajien arvostusta toiminnallaan ansiokkaasti edistäneille henkilöille. Palkinnon suuruus on ollut 5 000 euroa.

Säätiö on tänä vuonna perustanut uuden Asianajajaoikeuden gradupalkinnon, joka voidaan vuosittain jakaa yhdelle tai useammalle oikeustieteellisissä tiedekunnissamme laudatur- tai eximia-arvosanalla hyväksytyn asianajajaoikeudellisen pro gradu -tutkielman laatijalle. Palkinto on enintään 5 000 euroa.

Säätiömme tulee jatkossa enenevässä määrin tukemaan hankkeita, joilla vahvistetaan asianajajakunnan roolia oikeusvaltiomme turvaamisessa. Erityisesti asianajajien eettisyyden ja ammatillisen laatutason sekä itsesääntelyn perusteiden vahvistaminen tulevat painottumaan.