11.4.2023

Periksi ei anneta

Maailmassa on kuulemma yli sata versiota jääkaappimagneeteista, joiden pohjana on toisen maailmansodan brittipropagandalauseeksi suunniteltu ”Keep calm and carry on”. Keskellä vaaraa ja pelkoa kehotetaan pysymään rauhallisena ja jatkamaan, mitä ikinä olikaan tekemässä. Asianajajille lienee tutuin versio: ”Keep calm and call your lawyer”.

Kansanluonne on hyvin monitulkintainen konsepti, mutta ehkä voidaan sanoa, että suomalaisen on helppo tunnistaa tuo kuuluisa brittifraasi. Hädän hetkellä ei sovi meilläkään hötkyillä. Fraasilla on sukunäköä kehotuksellemme, ettei tuleen saa jäädä makaamaan. Periksi ei anneta eikä paniikkia lietsota.

Miksi näitä miettiä, kun kirjoittaa oikeusvaltiosta tämän päivän maailmassa? KHO:n presidentti Kari Kuusiniemi kiteytti vastauksen hallinto-oikeuspäivän mainiossa puheessaan: ”Maailma on jakautunut yhä selvemmin oikeusvaltiollisiin demokratioihin – toki osin epätäydellisine ilmenemismuotoineen – ja autoritaarisiin valtioihin ja niiden myötäilijöihin. Eurooppalainen oikeusvaltio ei ole maailmalla voittava konsepti.”

Me oikeusvaltion puolustajat olemme maailman ”hegemoniataistossa” tällä hetkellä todellakin altavastaajia.

Ilmassa on ollut jonkun verran näkemyksiä, ettei edellä mainitulle voi mitään. Yksi sanoo, ettei Unkaria olisi saanut edes arvostella oikeusvaltiopuutteistaan ja Turkinkin räikeistä ihmisoikeusloukkauksista olisi pitänyt vaieta. Toinen pitää selviönä, että Kiinan ”Belt and Road” -investoinnit tai Venäjän Wagner-joukot ja laajemminkin eräänlainen veljellinen itsevaltiaiden vertaistuki tulevat jakamaan maailmaa pysyvästi leireihin, joissa monenkeskiset kansainvälisoikeudelliset rakenteet eivät enää pidä. On sopeuduttava uuteen kyynisen valtapolitiikan maailmaan, painettava pää pensaaseen ja annettava periksi.

Viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen. On tosiasia, että oikeusvaltio on vuosina 2015–2022 heikentynyt tai lakannut kehittymästä 64 prosentissa valtioista, joita World Justice Project (WJP) mittaa oikeusvaltioindeksillään, ja jopa 5,7 miljardia ihmistä elää autokraattisissa valtioissa. 1,5 miljardilla ihmisellä ei ole riittävää pääsyä oikeuksiinsa. Ei ole kuitenkaan tosiasia, ettei kehityksen suuntaan voida muuttaa. Työ ei tule olemaan helppoa eikä nopeaa, mutta kun pidämme pään kylmänä ja jatkamme, lopulta tilanne kääntyy taas paremmaksi.

On myös syytä tunnistaa, että osasyynä nykytilanteeseen ovat myös niin sanotun lännen tekemät virheet. Läntisiä malleja on joskus pidetty lähes täydellisinä ja juuri sellaisinaan muihin maihin levitettävinä, että on sivuutettu paikallisen väestön toiveet ja muutoksen vaatima aito kysyntä.

Jos haluat lukea vain yhden dokumentin oikeusvaltiotyössä tehdyistä kompasteluista, lue EU:n tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus 1/2022 EU:n tuki oikeusvaltioperiaatteen edistämiselle Länsi-Balkanilla: perustavanlaatuiset ongelmat istuvat edistämispyrkimyksistä huolimatta sitkeässä. Jos oikeusvaltiohankkeet ovat liian lyhytjänteisiä ja niissä sivuutetaan esimerkiksi korruption laajuus, lehdistönvapauden puutteet tai kansalaisyhteiskunnan heikkous, työ ei tuota pysyvää muutosta. Toisin päin: Norjalainen U4-tutkimuskeskus on osoittanut, että silloin kun korruptiontorjunta otetaan kunnolla osaksi oikeusvaltion edistämishankkeita, muutos on mahdollinen.

Yksi iso kysymys monien huulilla on ollut, kuinka osoittaa, että oikeusvaltio tuottaa lopulta myös kestävämpää vaurautta kuin mitä itsevaltiaiden lupaukset väittävät.

Oikeusvaltiokeskus on jo nyt työssään nähnyt, että osa kehittyvistä maista ymmärtää, että maahan saadaan paremmin investointeja, kun maan oikeusoloihin voi luottaa. Osa kumppanuusmaistamme tunnistaa myös yleisen luottamuksen vallanpitäjiin kuin keskinäisenkin luottamuksen korreloivan talouden kestävyyden kanssa. Aivan vastikään World Justice Project toi tähän keskusteluun uuden ja kovasti kaivatun faktan, joka näkyy oheisesta kuvasta:

Kuvaaja oikeusvaltion ja talouden suhteesta: mitä korkeampi oikeusvaltion taso, sitä vahvempi talous.

Mitä korkeampi oikeusvaltion taso, sitä vahvempi talous.

Pohjoismaisen Afrikka-instituutin vanhempi tutkija Liisa Laakso on usein luennoillaan argumentoinut, että akateemisen vapauden taso korreloi demokratia- ja oikeusvaltiokehityksen kanssa. Näin ollen Oikeusvaltiokeskuksen strateginen lähtökohta edistää oikeusvaltiota koulutuksen kautta lepää näyttöön perustuvalla pohjalla.

Tutkimusnäyttö puhuu ylipäätään sen puolesta, että maailman kehityshaasteita ei taklata pidemmän päälle ilman tasapuolista ja ennustettavaa oikeusvaltiota. Periksi antaminen olisi järjenvastaista. Vaikka samalla osa maailman nykyisistä johtajista näyttää juuri nyt valinneen toisin, se ei tarkoita, että he olisivat lopulta voittajia.

Joten: Keep calm and carry on with the Rule of Law.

Kirjoitus on osa Oikeusvaltion puolustajat -blogisarjaa, jota Asianajajaliitto julkaisee kevään 2023 aikana.

Kirjoittaja

Tuija Brax

Oikeusvaltiokeskuksen johtaja

Tilaa
Ilmoita
0 Comments
Inline Feedbacks
View all comments