Oikeus ja Ukrainan sota – Defensor Legisin erikoisnumero

Joulukuussa 1939, kolme viikkoa talvisodan syttymisen jälkeen, Urho Kekkonen piti yhden uransa vaikeimmista puheista. Mitä sanoa jouluaaton kynnyksellä kansakunnalle, joka käy taistelua olemassaolostaan?

Hieman yllättäen Kekkonen lähestyi aihetta oikeusfilosofisesti, ammentaen saksalaisen Rudolf von Jheringin teoksesta ”Taistelu oikeudesta”. Kekkosen mukaan oikeuden toteutumisen edellytys nimittäin on, että se, jolla on jokin oikeus, ei vapaaehtoisesti salli sitä väkivalloin riistettävän. Oikeus ei siten ole vain valta vaan myöskin velvollisuus. Kekkosen mukaan tämä koski paitsi yksilöitä myös kansakuntia. ”Jos kansa…on vaieten antanut itseltään laittomasti riistää vaikkapa neliömailin aluettaan,” hän lausui, ”on se samalla sinetöinyt oman kuolemantuomionsa. Voidaan pitää varmana…, että sellainen kansa, joka on alistunut väkivallan edessä…ei tule tämän jälkeen pitkää aikaa säilymään itsenäisenä valtiona.”

Helmikuusta 2022 alkaen Ukrainan kansa on suurin uhrauksin puolustanut itsenäisyyttään. Jheringin sanoin ukrainalaiset taistelevat oikeudesta ja he taistelevat vapaudesta. Heidän urhoollinen puolustautumisensa on herättänyt ihailua maailmanlaajuisesti. Samalla eri puolilla maailmaa on syntynyt historiallisesti poikkeuksellisen vahva halu auttaa.

Myös suomalaisten asianajajien keskuudessa ja Asianajajaliitossa on käyty keskustelua tavoista auttaa Ukrainaa. Maa tarvitseekin monenlaista tukea: sotilaallista, taloudellista, poliittista ja humanitaarista. Myös oikeudella on merkitystä. Venäjän hyökkäys on räikeä kansainvälisen oikeuden loukkaus ja venäläisen oikeusvaltiokehityksen haaksirikko. Siksi juristeilla on oma roolinsa kriisissä.

Defensor Legis kantaa kortensa kekoon. Olemme näin vapun alla julkaisseet Ukrainan sotaan liittyvän erikoisnumeron. Artikkelit on julkaistu Edilexin Lakikirjastossa Defensor Legis -nimikkeen alla, mutta poikkeuksellisesti siten, että ne ovat kaikille julkisia ja maksuttomia. Tekstit julkaistaan myöhemmin myös englanninkielisinä.

Erikoisnumerolla on kaksi tavoitetta. Julkaisu on yhtäältä osa kansainvälistä laillisuusrintamaa, joka puolustaa sääntöihin perustuvaa kansainvälistä järjestystä ja oikeusvaltiota. Toisaalta haluamme tarjota lukijoille asiantuntijapuheenvuoroja sodan synnyttämistä oikeudellisista kysymyksistä. Rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio kirjoittaa venäläisen oikeusvaltion alamäestä ja kansainvälisen rikosoikeuden keinoista sotatilanteissa. Kansainvälisen oikeuden näkökulmasta aihetta lähestyy tutkijatohtori Ukri Soirila, joka arvioi Ukrainan Venäjää vastaan nostamaa kannetta Kansainvälisessä tuomioistuimessa. Asianajajista mukana kirjoittajakunnassa ovat Markku Fredman ja Ville Punto, joista Fredman kirjoittaa oikeudenhoidosta poikkeusoloissa ja Punto maahanmuuttokysymyksistä, joita sota synnyttää myös Suomessa.

Venäjän aloittama sota on myös johtanut kansainvälisiin pakotteisiin. Suomen johtava pakoteasiantuntija Aleksi Pursiainen pohtii omassa kirjoituksessaan pakotteiden merkitystä kansainvälisessä politiikassa. Itä-Suomen yliopiston tutkija Moritz Wüstenberg puolestaan arvioi tilannetta kansainvälisen energiaoikeuden ja -politiikan näkökulmasta. Erikoisnumeroon kirjoittamassaan esipuheessa Asianajajaliiton pääsihteeri Niko Jakobsson taas korostaa, että Ukrainan tilanteen kehittyminen, syttyminen sodaksi ja sota-aikaiset tapahtumat ovat pysyvästi muokanneet käsitystämme ja ymmärrystämme kansainvälisestä oikeudesta ja sen sitovuudesta, minkä takia oikeuselämän toimijoiden on tärkeä osallistua keskusteluun ja pohtia sodan merkitystä oikeudelle.

Toivomme, että erikoisnumero tarjoaa lukijoille kiinnostavia oikeudellisia näkökulmia Ukrainan sotaan – ja samalla kannustaa miettimään kaikkia mahdollisia keinoja tukea Ukrainan kansaa, joka taistelee paitsi itsenäisyydestään myös oikeudesta.