Julkaisimme Defensor Legisin toisen Ukraina-erikoisnumeron

Julkaisimme keväällä 2022 Defensor Legisin ensimmäisen Ukraina-aiheisen erikoisnumeron. Kun se ilmestyi toukokuussa, ilmassa oli joitain toivon pilkahduksia. Venäjän yritys vallata Kiova oli torjuttu. Länsimaat olivat luvanneet tukea laajasti Ukrainaa. Media etsi Venäjältä tyytymättömyyttä Putinin hallintoon, mikä voisi kanavoitua protesteiksi ja jopa pakottaa maan johdon etsimään rauhanomaista ratkaisua. Asiantuntijat olivat alkaneet laskea venäläisten sotakaluston menetyksiä ja yrittivät ekstrapoloida laskelmistaan sitä, mihin asti Venäjän hyökkäyskyky riittäisi. Presidentti Bidenin kausi oli puolivälissä ja hän tuki vahvasti Ukrainaa.

Lähes kaksi vuotta sodan alkamisen jälkeen tilanne näyttää lohduttomammalta. Rauhaa ei näytä olevan näköpiirissä. Venäjä on siirtynyt sotatalouteen ja saa merkittävää aseellista tukea muun muassa Pohjois-Korealta. Myös Lähi-Idässä on käynnissä vakava konflikti, joka voi vielä laajetakin. Yhdysvaltojen ja Kiinan jännitteet ovat kasvaneet viime vuosina. Yhdysvalloissa on edessä presidentinvaalit, joihin republikaanien ehdokkaaksi näyttää asettuvan Donald Trump – arvaamaton poliittinen toimija, jonka tuki Euroopalle ja Ukrainalle ei ole kiveen kirjoitettu. Ilmapiiri on ymmärrettävästi odottava ja kyyninen.

Erikoisnumeron artikkelit ovat julkisia ja maksuttomia

On vain realismia todeta, että tässä tilanteessa suomalaisen asianajaja- ja juristikunnan mahdollisuudet auttaa ovat rajalliset. Ei silti ole syytä vajota toivottomuuteen. Hyökkäyssotaa vastaan ei puolustauduta pelkästään asein vaan myös oikeudellisesti. Ukraina tarvitsee edelleen kaiken tuen, jota suomalaiset – joille tämä sota on historiallisista syistä läheisempi kuin monille muille kansoille – voivat antaa. Tämä voi olla paitsi aseellista ja taloudellista myös kulttuurista ja oikeudellista. Tämä Defensor Legisin erikoisnumero on toimitettu tällaisen tuen osoitukseksi. Edellisen Ukraina-aiheisen erikoisnumeron tapaan sen artikkelit julkaistaan Edilexin Lakikirjastossa Defensor Legis -nimikkeen alla, mutta siten, että ne ovat kaikille julkisia ja maksuttomia. Tekstit julkaistaan samanaikaisesti suomeksi ja englanniksi. Tavoitteena on tarjota lehden lukijakunnalle puheenvuoroja Ukrainan sodan oikeudellisista kysymyksistä ja sen vaikutuksista Suomen oikeuteen. Samalla erikoisnumero ja sen kunniaksi järjestettävä julkistamistilaisuus ovat asianajajakunnan viesti ukrainalaisille yhteistyökumppaneille siitä, että ukrainalaisten asia on myös meidän asiamme.

Monipuolisia näkökulmia sotaan

Erikoisnumerossa on yhdeksän artikkelia. Suomen Asianajajaliiton pääsihteeri Niko Jakobsson kirjoittaa oikeudenhoidon turvaamisesta poikkeusoloissa. Tämä on kysymys, jota Suomessa ei ennen vuotta 2022 ollut tarvinnut miettiä riittävän syvällisesti. Aihe tarjoaa paljon aineksia myös jatkotutkimukselle. Oikeushistorian professori emeritus Jukka Kekkonen puolestaan pohtii sitä, mitä historiantutkimus ja yhteiskuntatiede kertovat tiestä rauhaan ja siitä, miksi ja miten sodat myös ennemmin tai myöhemmin päättyvät. Suomalaisista oikeushistorioitsijoista Kekkonen onkin kirjoittanut eniten konflikteista ja oikeuden roolista niissä.

Rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio jatkaa edelliseen Ukraina-erikoisnumeroon kirjoittamastaan artikkelista ja pohtii myös omakohtaisten kokemustensa kautta sitä, milloin, miten ja miksi Venäjän aikoinaan lupaavalta näyttänyt oikeusvaltiokehitys päättyi umpikujaan ja demokratian luhistumiseen. Nuotion kirjoitusta täydentää hyvin Liberan sisältöjohtaja, OTT Tero Lundstedtin silmiä avaava erittely venäläisestä suvereenisuusopista, jossa täysimittainen valtiollinen itsenäisyys kuuluu vain suurvalloille. Kirjoitus avaa pelottavia näkökulmia myös Suomen asemaan venäläisessä poliittisessa ajattelussa.

Yksi nykyaikainen keino pyrkiä vaikuttamaan aggressiivisesti käyttäytyvään valtioon ovat kansainväliset pakotteet. Niistä on tullut myös osa suomalaisten yritysten arkea. Yksikönpäällikkö Juha Rainne ulkoministeriön kansainvälisen oikeuden yksiköstä arvioi artikkelissaan nykyistä pakotejärjestelmää ja sen kehitystarpeita. Samalla, kun mietimme mahdollisuuksia vaikuttaa Venäjään esimerkiksi pakotteilla, joudumme pohtimaan kansallisia tarpeitamme muun muassa turvallisuuden varmistamiseksi. On usein sanottu, että Suomelle on ominaista laaja turvallisuuskäsitys, jossa aihetta ei lähestytä pelkästään maanpuolustuksesta käsin. Suomen liittyminen Natoon tarkoittaa, että turvallisuusmalliamme pitää enenevässä määrin arvioida Nato-jäsenyyden kannalta. Natolla on muun muassa vahva siviiliresilienssiohjelma. Aiheesta kirjoittaa neuvotteleva virkamies, OTT Markus Kari, jonka vastuualueisiin asia kuuluu valtiovarainministeriössä.

Asianajajakunta tukee Ukrainaa

Saimme kirjoittajakuntaan ilahduttavasti mukaan myös kolme asianajajaa. Suomen johtaviin yhtiöoikeus- ja corporate governance -asiantuntijoihin kuuluva Hannes Snellmanin osakas, työelämäprofessori, OTT Klaus Ilmonen arvioi sitä, miten uudet geotaloudelliset riskit vaikuttavat yritystoimintaan. Asianajaja Ville Punto taas jatkaa edelliseen Ukraina-erikoisnumeroon kirjoittamastaan aiheesta ja pohtii ukrainalaisten tilapäisen suojelun päättymisen vaikutuksia. On realismia, että paluu Ukrainaan tulee olemaan monille vaikeaa myös sodan päättymisen jälkeen, koska Ukrainan kokemat tuhot ovat niin laajamittaisia. Suomessa onkin syytä valmistautua siihen, että osa ukrainalaista haluaa jäädä maahan sodan jälkeenkin, minkä oikeusperusta voi nykysäännösten valossa olla epäselvä. Erikoisnumeron päättää asianajaja, professori (h.c.) Matti Kurkelan essee kansainvälisestä politiikasta, jossa Kurkela peilaa Ukrainan sotaa laajemmin sotahistoriaan ja sen opetuksiin.

Toivomme, että tämäkin Ukraina-erikoisnumero tarjoaa lehden lukijoille kiinnostavia näkökulmia sotaan ja sen vaikutuksiin yhtäältä Ukrainaan ja toisaalta Suomeen. Samalla haluamme sen lähettävän viestin, että suomalainen asianajaja- ja juristikunta haluavat edelleen eri tavoin tukea Ukrainaa sen taistelussa.