Hae tärkeään tehtävään valvontalautakunnan jäseneksi

Valvontalautakunnan jäsenet suorittavat tärkeää luottamustehtävää tulkitsemalla hyvää asianajajatapaa koskevia ohjeita. Asianajajien ja lupajuristien innostamiseksi hakemaan valvontalautakunnan jäsenyyttä, pyrin seuraavassa muutamalla sanalla kirjoittamaan työstä lautakunnassa.

Asianajajaliiton yhteydessä toimiva valvontalautakunta valvoo asianajajia, julkisia oikeusavustajia ja luvan saaneita oikeudenkäyntiavustajia (eli lyhyemmin lupajuristeja tai -lakimiehiä). Lautakunta huolehtii asianajajalain sille asettamasta valvontatehtävästä sekä antaa lisäksi suosituksia asianajajien ja heidän asiakkaidensa välisissä palkkioerimielisyysasioissa.

Valvontalautakunnassa on neljä jaostoa. Kussakin jaostossa on kolme varsinaista jäsentä, joista kullakin on varajäsenet. Näin ollen valvontalautakunnan toimintaan osallistuu 24 henkilöä ja lisäksi tietenkin valvontayksikön vakituinen henkilöstö. Lautakunnan jäsenistä suurin osa on asianajajia ja muut lupalakimiehiä sekä ulkopuolisia jäseniä, kuten tuomioistuinlaitoksessa työssä olevia tuomareita ja yliopistojen professoreja. Jäsenen ja varajäsenen toimikausi on kulloinkin kolmevuotinen. Se tarkoittaa, että vuosittain tähän mielenkiintoiseen tehtävään vapautuu paikkoja. Näin tapahtui tänäkin vuonna. Kuitenkin esimerkiksi tänä vuonna vain muutama asianajaja haki tehtävään. Lieneekö syynä mielenkiinnon puutteelle huoli ylimääräisestä palkattomasta työstä vapaa-ajan ollessa muutoinkin ”kortilla”, vai jokin muu syy.

Valvontalautakuntaan tuli vuonna 2020 vireille 506 valvonta-asiaa ja 88 palkkioriita-asiaa, eli yhteensä 594 asiaa. Määrä on ollut viime vuosina noin 600 tapauksen molemmin puolin – 508 tapauksen notkahdusta lukuun ottamatta vuonna 2019.

Itse valvontaprosessi etenee siten, että asian tuntua vireille valvontalautakuntaan sen esikäsittely tapahtuu valvontayksikössä. Siellä juristi sen valmistelee, ja juttu jaetaan jollekin neljästä jaostosta. Vuosittain kullekin jaostolle tulee käsiteltäväksi keskimäärin 150 asiaa. Valvontayksikön juristi tekee tapauksesta muistion eli ratkaisuluonnoksen. Kullakin jaostolla on normaalisti kolme kokousta syksyllä ja kolme keväällä. Näin ollen jokaisessa jaoston kokouksessa käsitellään keskimäärin 25 asiaa. Ne jaetaan tasan kunkin kokouksen jäsenten kesken. Jokainen jäsen esittelee jaostolle hänelle jaetut asiat ja jaosto sitten tekee päätöksen. Kullekin kokouksen jäsenelle tulee esiteltäväksi keskimäärin 7–9 asiaa kokousta kohti.

Varsinainen jäsen ja varajäsen sopivat keskenään jaoston kokouksiin osallistumisesta, mutta jonkinlainen pääsääntö on, että varsinainen jäsen hoitaa kolmesta kokouksesta kaksi ja varajäsen yhden. Jaosto on päätösvaltainen, kun paikalla on jaostosta kolme jäsentä. Jaoston kokouksessa on läsnä aina valvontayksikössä kokouksen asiat käsitellyt juristi.

Valvontalautakunta pitää myös ns. täysistuntoja eli plenumeja, niitäkin keskimäärin kolme syksyllä ja kolme keväällä. Plenumissa ovat paikalla puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään kahdeksan jäsentä. Plenumiin saatetaan asiat, joissa seuraamukseksi voi tulla seuraamusmaksu tai asianajajayhdistyksestä erottaminen ja lupajuristien kohdalla esityksen tekeminen oikeudenkäyntiavustajalautakunnalle seuraamusmaksusta tai luvan peruuttamisesta. Lisäksi plenumiin viedään mahdolliseen seuraamukseen katsomatta ratkaisukäytännön kannalta tärkeitä asioita ja muitakin asioita lautakunnan puheenjohtajan niin päättäessä. Plenumissa asian esittelee yleensä sama henkilö, joka esitteli asian jo jaostossa tai sitten erikseen sovittava muu jäsen.

Jokainen kokous kestää puolesta päivästä päivään. Esityö eli omien esiteltävien asioiden työstäminen sekä muihin käsiteltäviin asioihin ennakolta perehtyminen vie aikaa keskimäärin yhdestä kahteen päivään kokousta kohti. Kantelut vaihtelevat suuresti: osa on hyvin yksinkertaisia yhden moitteen asioita, osa taas laajoja jopa parikymmentä yksittäistä moitetta sisältäviä. Johonkin asiaan perehtyy kymmenessä minuutissa, jotkut vievät aikaa tunteja. Tuomarin vastuulla tehtävään työhön ei voi suhtautua yliolkaisesti, eikä oman kokemukseni mukaan sellaista lautakunnassa tapahdukaan.

Valvontalautakunnan tehtävä on vapaaehtoista työtä, josta asianajajajäsen ei saa korvausta matkakuluja lukuun ottamatta. Työ on hyvin mielenkiintoista ja antoisaa, sillä asianajotoiminnan kirjo avautuu siinä konkreettisesti. Vaikka tehtävä vie aikaa, suosittelen lämpimästi kollegoita hakeutumaan jäseneksi valvontalautakuntaan.

Valvontalautakuntaan haetaan uusia asianajajajäseniä. Hakuaika päättyy 15.9.2021. Katso tästä lisätietoja ja hae tehtäviin.