Etäoikeudenkäynti – ei vain poikkeusoloihin

Koronavirusepidemiasta johtuvat poikkeusolot ovat pakottaneet tuomioistuimet ja asiamiehet opettelemaan asioiden käsittelemistä etäyhteyksien avulla. Lainsäätäjä on onneksi ollut kaukaa viisas ja etäistuntojen säädöspohja oli valmiina ennen kuin koronaviruksesta oli kuultukaan. Etäoikeudenkäyntiä ei siis ole tarkoitettu vain poikkeusoloihin.

Täysimittainen etäoikeudenkäynti riita- ja rikosasioissa tuli mahdolliseksi vuoden 2019 alusta voimaan tulleiden säännösten nojalla (OK 12:8 ja ROL 8:13). Tarvittiin kuitenkin koronavirusepidemia, jotta tämä mahdollisuus otettiin laajalti käyttöön.

Etäoikeudenkäynnit ovat lyöneet itsensä läpi huikean nopeasti.Tarve saada käsiteltyä juttuja on pakottanut niin tuomioistuimet kuin asiamiehetkin opettelemaan uusia työtapoja ja etäyhteysohjelmat on otettu hienosti haltuun. Myös vasta perustettu tuomioistuinvirasto on ollut avuksi muun muassa laatimalla kattavan käytännön oppaan etäyhteyksien käyttämisestä oikeudenkäynneissä.

Koronaviruspandemia hiipuu aikanaan mutta uskon, että poikkeusolot muuttavat pysyvästi tuomioistuinten työtapoja ja etäoikeudenkäynnit jäävät pysyväksi vaihtoehdoksi perinteisen istuntokäsittelyn rinnalle. Oikein käytettynä, etäoikeudenkäynti on monesti parempi vaihtoehto kuin perinteinen istuntokäsittely.

Etäistuntojen avulla voidaan tietenkin säästää matkustamiseen kuluva aika, mutta käsittelyn laadun kannalta tärkeämpää on se,  etäoikeudenkäynnissä jokaisella asianosaisella on käytössä “kotikenttäetu”. 

Etäoikeudenkäynnissä matkustamiseen ja tuomioistuimen aulassa odottelemiseen ei tarvitse käyttää energiaa vaan kaikki saavat aloittaa käsittelyn virkeinä omasta kodista tai toimistolta käsin.

Myös asiamiehen työskentelyergonomia toimistolla on huomattavasti parempi kuin istuntosalissa. Toimistolla asiamiehellä on oma pöytä ja mukava tuoli tuoli, hiiri ja täysikokoinen näppäimistö ja iso näyttö. Vaikka asiamiehen työskentelyergonomia ei äkkiseltään tunnu maailman tärkeimmältä oikeusturvan takeelta, kyllä sillä on väliä työhyvinvoinnin ja jaksamisen kannalta ja sitä kautta myös käsittelyn laadun kannalta.

Kenties tärkein etäoikeudenkäynnin etu on kuitenkin se, että kun asiamies osallistuu käsittelyyn toimistolta käsin, hänellä on  käytettävissään toimiston resurssit. Mikäli tarve vaatii, toimistolta käsittelyyn osallistuva asiamies voi pyytää selvitysapua sihteeriltään tai toimiston avustavilta lakimiehiltä – tai vaikka käydä itse nopeasti tarkistamassa käsittelytauolla jonkin asian toimiston kirjastossa.

Etäoikeudenkäynnin huono puoli on se, etäyhteyden seuraaminen kuormittaa aina jossakin määrin enemmän kuin perinteinen salityöskentely. Äänessä voi olla viivettä, tai kaikua tai se voi pätkiä. Kuva voi nykiä tai pikselöityä. Näiden virheiden korjaaminen aiheuttaa aivoille ylimääräistä kuormitusta. Moni on varmasti jo huomannut, että videoneuvotteluun osallistuminen kuormittaa enemmän kuin perinteinen neuvottelu kasvokkain.

Laadukkaan etäyhteyden kolme peruspilaria ovat: ääni, kuva ja internet-yhteys.

Äänenlaatu on kaikkein tärkein yksittäinen osatekijä. Tietokoneen oma mikrofoni on huonolaatuinen. Huomattavasti parempi äänen laatu saavutetaan käyttämällä kuulokemikrofonia. Se poistaa samalla äänen kiertämisestä aiheutuvat ongelmat. Huoneeseen kannattaa tuoda myös pehmeitä materiaaleja kaikua vähentämään.

Kuvan laatuun kannattaa myös panostaa, jotta elekielesi välittyy oikein. Tietokoneen oman kameran sijaan kannattaa käyttää laadukasta ulkoista nettikameraa. Hyväkään kamera ei auta, jos huone on liian pimeä. Muista siis huolehtia myös riittävästä valaistuksesta.

Yhteyden pätkiminen aiheutuu yleensä siitä, että käytössä oleva internet-yhteys ei ole riittävän vakaa, vaan nopeus vaihtelee. Tämä on tyypillistä kuluttajakäyttöön tarkoitetuille liittymille. Ammattilainen tarvitsee siis ammattilaisen liittymän.

Sen jälkeen kun etäyhteydet on laitettu kuntoon, jäljelle jääviä etäyhteyksien puutteita voidaan vielä kompensoida huolehtimalla siitä, että etäoikeudenkäynti on mahdollisimman kompakti ja että käsittelyn aikana pidetään riittävästi taukoja. 

Etäoikeudenkäynnissä ei kannata pyrkiä jäljittelemään perinteistä istuntokäsittelyä, vaan etäoikeudenkäynti kannattaa järjestää niin, että etäoikeudenkäynnin hyödyt maksimoidaan ja haitat minimoidaan. Hyvien käytäntöjen löytämiseksi tarvitaa ennakkoluulotonta asennetta ja rohkeaa kokeilua. Oikeudenkäyntisäännökset ovat hyvin joustavia sen suhteen, miten käsittely viedään läpi ja muitakin vaihtoehtoja on kuin se perinteinen malli.

Etäoikeudenkäyntivalmiuksia kannattaa kehittää, sillä etäoikeudenkäynnit ovat täällä jäädäkseen.

Jarkko Männistö
Suomen Asianajajaliiton siviiliprosessioikeuden asiantuntijaryhmän puheenjohtaja

Twitter: @jarkkomannisto