Argentiinan-matka paljasti oikeusvaltion ytimen

Vierailin joulukuussa 2022 Buenos Airesissa esittelemässä kirjaani Los orígenes intelectuales del realismo jurídico. Suomen itsenäisyyspäivänä puhuin Argentiinan korkeimmassa oikeudessa; samana päivänä tuomioistuin antoi merkittävän päätöksen asiassa, jossa maan varapresidenttiä Cristina de Kirchneriä syytetään vakavista rikoksista. Seuraavana päivänä uutiset kertoivat, että Perun presidentti Pedro Castillo oli yrittänyt vallankaappausta ja viety vankilaan.

Vielä näitä korkean profiilin skandaaleja yllättävämpää oli törmätä arkipäivän korruptioon. Kierrellessäni paikallisia tuomioistuimia totesi paikallinen juristiystäväni usein rennosti, että tuon ja tuon tuomioistuimen tuomarit ovat tunnettuja korruptiostaan. Tämä oli hätkähdyttävää: arkkitehtuuri ja maan upea historia sekä kulttuuri peittävät alleen Argentiinan ongelmat, kuten nopeasta inflaatiosta kärsivän talouden ja pahasti mädäntyneen julkisen hallinnon. Mikä on ongelman juurisyy? Yhden vastauksen tarjosi Espanjan entinen Suomen suurlähettiläs Luis Chacón, jonka nykyinen asemapaikka on Buenos Aires. Hänen mukaansa Argentiinan perusongelmia ovat ohut keskiluokka ja sellaiset poliittiset traditiot kuin personalismo, poliittisen johtajan ympärille rakentuneet kultit, ja caudilismo, oligarkkityyppiset johtajat, joille julkiset virat ovat palkintoja, joita jaetaan tukijoille. Näiden seurauksena maassa on melko heikko ammattimainen virkakunta, joka sekin on altis korruptiolle, koska suuret tulo- ja varallisuuserot sekä nopea inflaatio tekevät keskiluokkaisesta elämästä vaikeaa. Tässä on oikeusvaltion ydin ilman yhteiskuntafilosofisia abstraktioita: meritokraattisesti valittu, yhteistä hyvää palveleva virkakunta, joka pystyy omalla työllään saavuttamaan keskiluokkaisen elintason. Se ei ole itsestäänselvyys ja kerran hävittyään sen uudelleenrakentaminen on vaikeaa. Tämä oli Argentiinan-matkani opetus.

Vertailevan oikeustutkimuksen vanha viisaus kuuluu, että tutustuminen toisiin oikeusjärjestyksiin opettaa usein eniten omasta kotijärjestelmästä.

Matka Etelä-Amerikkaan sai itseni arvostamaan entistäkin korkeammalle suomalaisen yhteiskunnan vahvuuksia: toimivaa julkishallintoa, korkeaa luottamuksen tasoa ja suomalaisen oikeuselämän toimijoita, jotka usein ilman suurempaa glooriaa puurtavat päivittäin näiden eteen. Samalla matka toi uudenlaisen merkityksen omaan työhöni, joka nykyisin koostuu oikeustieteen tutkimuksesta, opetuksesta ja akateemisesta toimitustyöstä.

Aloitin Suomen Asianajajaliiton Defensor Legis -aikakauskirjan päätoimittajana vuonna 2022. Päätös tehtävään ryhtymisestä ei ollut itsestäänselvyys, koska lehti on tunnetusti perusilmeeltään lainopillinen, kun taas oma akateeminen taustani on vertailevassa oikeushistoriassa. Oikeustieteen aatehistoria on kuitenkin opettanut, että lainopillinen tutkimus on tärkeä osa sellaisia oikeusvaltion kulmakiviä kuin yhdenvertaisuus lain edessä ja oikeuden ennustettavuus. Tutkimus auttaa tekemään linjakkaita, johdonmukaisia ratkaisuja, joiden suhdetta koko oikeusjärjestelmään on päätöstä tehdessä punnittu.

Lainopin tärkeydestä huolimatta sen asema yliopistomaailmassa ei ole itsestäänselvyys. Nykyisin tiederahoittajat suosivat poikkitieteellisiä, yhteiskuntatieteellisesti suuntautuneita tutkimushankkeita, jotka tuottavat kansainvälisiä julkaisuja. Nämä trendit eivät suosi suomeksi kirjoitettuja tutkimuksia esimerkiksi siviiliprosessin prosessinedellytyksistä. Siksi Defensor Legisin kaltaisilla lehdillä ja Suomen Asianajajaliiton sekä Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen tapaisilla instituutioilla on tärkeä tehtävä pyrkiä turvaamaan kansallinen lainopillinen tutkimus.

Oikeustiede elää kuitenkin ajassa, ja myös Defensor Legisin pitää seurata yhteiskunnan kehitystä. Kolme elintärkeää 2020-luvun ilmiötä tulevat olemaan yhteiskuntien kestävyys, sääntöperustaisen kansainvälisen järjestelmän puolustus ja oikeusvaltion sekä siihen kuuluvien perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen. Vuonna 2022 teemanumeromme aiheena oli muuttuva yhtiö- ja rahoitusoikeus, jossa avainsanoja ovat juuri kestävyys ja vastuullisuus. Julkaisimme myös Ukrainan tilannetta koskevan erikoisnumeron.

Kesäkuun puolivälissä ilmestyvä vuoden 2023 teemanumero tulee taas keskittymään sananvapauteen: perus- ja ihmisoikeuteen, josta on viime vuosina tullut yhä enemmän myös asianajajien työkenttää, kun poliitikkoja, toimittajia ja taiteilijoita on ollut tuomiolla sananvapausrikoksista. Näiden teema- ja erikoisnumeroiden avulla pyrimme varmistamaan, että lehti on kiinni ajassa. Samaan aikaan julkaisemme jatkuvasti yksityis- ja julkisoikeuden perusteita koskevaa tutkimusta, jolla pyrimme osaltamme varmistamaan, että suomalainen oikeusvaltio pystyy jatkossakin nojautumaan systemaattiseen ja akateemisesti korkeatasoiseen tutkimukseen. Tämä oli lehden perustehtäviä, kun se perustettiin 1920, ja tulee olemaan sen missio myös tulevina vuosikymmeninä.

Kirjoitus on osa Oikeusvaltion puolustajat -blogisarjaa, jota Asianajajaliitto julkaisee kevään 2023 aikana.