Suomen Asianajajat vaatii tasapainoa esitutkintaan ja syytetyn puolustamiseen – ratkaisuna aineistopankki

Puolustuksen tiedonsaantioikeudet rikosasioissa ovat nykyisellään puutteelliset. Poliisi luovuttaa aineistoa usein myöhään ja vain osittain, ja osa kerätystä aineistosta jää ainoastaan poliisin haltuun. Tämä estää puolustusta tarkastamasta aineiston merkitystä asiaan ja heikentää vakavasti sen mahdollisuuksia valmistautua oikeudenkäyntiin. Esitutkintaprosessin läpinäkyvyyden ja tasapuolisuuden vuoksi Suomen Asianajajat esittääkin yhteisen aineistopankin luomista esitutkintamateriaaleille, johon kaikilla osapuolilla olisi yhdenvertainen pääsy.

– Esitutkinta-aineiston on oltava reaaliaikaisesti ja kokonaisuudessaan puolustuksen saatavilla. Ilman tätä oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutuminen ei ole mahdollista, painottaa kokenut asianajaja Martina Kronström.

Oikeusministeriö julkaisi syksyllä 2024 selvityksen, jossa ehdotettiin todistelun rajoittamisen (prekluusio) käyttöönottoa rikosasioissa. Nykyisin puolustuksella on mahdollisuus esittää uusia todisteita myös oikeudenkäynnin aikana ja vielä hovioikeudessa, mutta selvityksessä ehdotetaan tämän oikeuden rajoittamista silloin, kun asiassa on pidetty valmisteluistunto käräjäoikeudessa. Suomen Asianajajat korostaa, että esitutkintaprosessin epätasapaino on korjattava ennen kuin rikosasioiden todistelun rajoittamista voidaan harkita. Samalla voisi parantaa tiedonsaantia myös muille rikosasian osapuolille, kuten asianomistajille.

Suomen Asianajajien mukaan selvityksessä todisteluun esitetyt muutokset voivat vaarantaa vastaajien oikeusturvan ja johtaa oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteiden loukkaamiseen.

Martina Kronström huomauttaa, että todistelun rajoittaminen saattaa estää puolustusta saamasta riittävää mahdollisuutta vastata syytteisiin.

– Usein rikosasian kulku elää ja vasta pääkäsittelyn aikana saadaan tarkempaa tietoa syytteiden perusteista. Prekluusion soveltaminen sulkisi mahdollisuuden lisätodisteiden esittämiseltä pois, mikä on vastoin oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteita, Kronström painottaa.

Suomen Asianajajat ymmärtää tarpeen tehostaa rikosprosessia, korostaa pääsihteeri Niko Jakobsson, mutta se ei saa tapahtua vastaajien oikeusturvan kustannuksella.

– Prosessien sujuvoittaminen on tehtävä oikeudenmukaisuuden ja perus- ja ihmisoikeuksien turvaamisen ehdoilla. Samalla digitalisaatiota on lisättävä.

Lisätietoja:

Asianajaja Martina Kronström, Suomen Asianajajien media-asianajaja, puh. 040 703 2325, martina.kronstrom@properta.fi

Pääsihteeri Niko Jakobsson, Suomen Asianajajat, puh. 050 341 4593, niko.jakobsson@asianajajat.fi

Viestintä- ja koulutusjohtaja Liisa Karttunen, Suomen Asianajajat, puh. 044 333 0512, liisa.karttunen@asianajajat.fi

Suomessa on noin 2 300 asianajajaa, ja he kaikki ovat Suomen Asianajajien jäseniä. Suomen Asianajajat sääntelee ja valvoo asianajotoimintaa riippumattomana julkisoikeudellisena toimijana. Suomen Asianajajat myös edistää asianajopalveluiden laatua, kouluttaa ja tukee asianajajia sekä osallistuu aktiivisesti lainsäädännön kehittämiseen. Suomen Asianajajien nimi oli 31.12.2024 asti Suomen Asianajajaliitto.