Huomioita rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisen riskiarviosta ja asiakkaan tuntemisen menettelyistä

Asianajajaliitto on parhaillaan päivittämässä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisen riskiarvion laatimista koskevaa ohjeistustaan. Koko päivitystyön on tarkoitus valmistua vuoden 2024 loppupuolella.

Julkaisemme jo nyt ajankohtaisia huomioitamme siitä, mihin asioihin riskiarvioiden ja menettelyohjeiden laatimisessa kannattaa kiinnittää huomiota. Alla olevan listan on tarkoitus toimia apuvälineenä asianajajan laatiessa tai päivittäessä omaa riskiarviotaan ja menettelyohjeitaan.

Riskiarvio rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseksi

• Riskiarvioon on hyvä merkitä laatimispäivämäärä ja päivittämispäivämäärät sekä lyhyt tieto siitä, mitä on päivitetty. Asianajaja pystyy tällöin osoittamaan Asianajajaliitolle, että riskiarviota on rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetun lain (444/2017, jäljempänä rahanpesulaki) 2 luvun 3 §:n 1 momentin mukaisesti päivitetty säännöllisesti.
• Riskien arvioinnissa tulee toimiston oman toiminnan kannalta relevanteilta osin huomioida menettelyistä asiakkaan tuntemiseksi ja riskitekijöistä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisessä annetun valtioneuvoston asetuksen (929/2021, jäljempänä rahanpesuasetus) säännökset riskitekijöistä.
• Riskiarvion tulee huomioida kansainväliset pakotteet ja kansalliset jäädyttämispäätökset. Riskiarviossa tulee arvioida, missä tilanteissa toimiston palveluita voitaisiin käyttää hyväksi pakotteiden tai jäädyttämispäätösten kiertämiseen.
• Asianajajan on tärkeä tietää, mitkä valtiot ovat rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen näkökulmasta korkean riskin valtioita, jotta asianajaja osaa soveltaa tehostetun tuntemisen menettelyitä, kun toimeksiannolla on yhteys tällaiseen valtioon. Yhteys korkean riskin valtioon voi liittyä esimerkiksi kuolinpesään, jonka osakas asuu korkean riskin valtiossa. Maantieteellisten riskien osalta riskiarviossa tuleekin huomioida rahanpesulain 13 a §:ssä mainitut Euroopan komission yksilöimät korkean rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskin valtiot. Ajantasainen luettelo kyseisistä maista löytyy täältä. Riskiarviossa tulee tämän listauksen lisäksi huomioida rahanpesuasetuksen 11 § maantieteellisesti tavanomaista suuremmista riskitekijöistä.
• Riskiarviossa tulee arvioida toimiston omaan toimintaan liittyviä haavoittuvuuksia, joita rikolliset tahot voisivat yrittää käyttää hyväkseen rahanpesussa tai terrorismin rahoittamisessa. Haavoittuvuuksia voivat olla esimerkiksi luottamus henkilökohtaisesti tunnettuihin pitkäaikaisiin asiakassuhteisiin, rahanpesun tai terrorismin rahoittamisen riskien tunnistamisen vaikeus, luottamus ulkoisiin tietolähteisiin sekä tuntemistoimiin liittyvien rutiinien puute toimeksiannoissa, joita toimisto hoitaa vain harvoin.
• Perhe- ja perintöoikeudellisiin toimeksiantoihin liittyvänä riskinä riskiarviossa tulisi huomioida kuolinpesään kuuluvan omaisuuden lunastus pesän ulkopuolisilla varoilla, kun maksujärjestelyt poikkeavat tavanomaisesta (esimerkiksi maksu tulee kolmannelta taholta tai käteisellä taikka lunastushinta on selkeästi epäsuhteessa omaisuuden arvoon tai lunastajan omaan taloudelliseen tilanteeseen nähden). Perunkirjoituksissa tulisi lisäksi kiinnittää huomiota tilanteisiin, joissa kuolinpesään ilmoitettava omaisuus on selkeästi epäsuhteessa vainajan sosioekonomiseen asemaan nähden.
• Riskien arvioinnissa voi käyttää lähteinä Kansallista rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riskiarviota 2021, kansallisen riskiarvion osittaispäivitystä 2023 sekä Suomen Asianajajaliiton valvojakohtaisen riskiarvion julkista yhteenvetoa. Myös muiden rahanpesulain valvojien, kuten Etelä-Suomen aluehallintoviraston ja Finanssivalvonnan verkkosivuilta voi etsiä tietoa. Asianajajaliitto on parhaillaan päivittämässä omaa riskiarvion laatimista koskevaa ohjeistustaan.

Asiakkaan tuntemisen menettelyt, jotka tulee sisällyttää asianajotoimiston toimintaohjeisiin

• Asiakkaan tuntemisen menettelyistä tulee käydä selkeästi ilmi, mitä tietoja asiakkaalta tulee kerätä, mikäli toimistolla ei ole käytössä lomaketta tai tietojärjestelmää tietojen keräämiseen.
• Rahanpesulain 3 luvun 10 §:ssä säädetään, milloin ilmoitusvelvollisen on sovellettava tehostettua menettelyä asiakkaan tuntemiseksi. Toimintaohjeiden tuleekin sisältää menettelyt tehostetun tuntemisvelvollisuuden noudattamiseksi. Asiakkaiden tuntemisessa on noudatettava tehostettua menettelyä rahanpesulain 10, 11, 13 ja 13 a §:ssä säädetyissä tilanteissa. Lisäksi on huomioitava rahanpesuasetuksen 2 §:n tarkemmat säännökset asiakkaan tehostetusta tuntemisesta.
• Rahanpesulain 3 luvun 8 §:n mukaan ilmoitusvelvollinen saa noudattaa yksinkertaistettua menettelyä asiakkaan tuntemiseksi, jos ilmoitusvelvollinen riskiarvion perusteella arvioi, että asiakassuhteeseen tai yksittäiseen liiketoimeen liittyy vähäinen rahanpesun riski. Toimintaohjeiden tuleekin sisältää menettelyt yksinkertaistetun tuntemisvelvollisuuden noudattamiseksi, jos toimisto hyödyntää yksinkertaistettua tuntemista. Yksinkertaistetussa tuntemisvelvollisuudessa tulee huomioida rahanpesulain 3 luvun 8 § sekä rahanpesuasetuksen 1 §.
• Menettelyohjeiden tulee sisältää rahanpesulain 3 luvun 16 §:ssä edellytetyt menettelyt kansainvälisen pakotesääntelyn ja kansallisten jäädyttämispäätösten noudattamiseksi. Pakotelista- ja jäädyttämispäätöstarkastus tulee riskiperusteisesti tehdä aina, kun siirretään varoja (myös rahanpesulain soveltamisalan ulkopuolisissa toimeksiannoissa), ja se voi olla syytä ulottaa riskiperusteisesti myös liiketoimen muihin osapuoliin kuin asiakkaaseen. Pakotteiden ja jäädyttämispäätöksen kohteena voi olla esimerkiksi kuolinpesän osakas tai kiinteistökaupan myyjä. Riskiarviossa tulee lisäksi huomioida, että pakotelista- tai jäädyttämispäätösosuman tapauksessa asianajajan tulee viipymättä jäädyttää varat tai keskeyttää liiketoimi sekä ilmoittaa asiasta ulosottolaitokselle.
• Poliittisesti vaikutusvaltaisiin henkilöihin sekä poliittisesti vaikutusvaltaisten henkilöiden perheenjäseniin ja yhtiökumppaneihin liittyvät menettelyt:
  • Asianajajalla tulee olla asianmukaiset riskiperusteiseen arviointiin pohjautuvat menettelyt sen toteamiseksi, onko asiakas tai asiakkaan tosiasiallinen edunsaaja, tai onko hän ollut poliittisesti vaikutusvaltainen henkilö, poliittisesti vaikutusvaltaisen henkilön perheenjäsen tai poliittisesti vaikutusvaltaisen henkilön yhtiökumppani. Käytännössä asiakkaan aseman voi yksinkertaisimmillaan selvittää esimerkiksi kysymällä asiakkaan ammatin riittävällä tarkkuudella. Mikäli asiakassuhteeseen tai yksittäiseen liiketoimeen liittyy tavanomaista suurempi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen riski, tai asianajaja epäilee asiakkaan asemastaan kertomaa, tulee asiakkaan asemaa koskeva tieto varmentaa asianajajan luotettavaksi arvioimasta lähteestä. Käytännössä tämä tarkoittaa joko kaupallisten palveluntarjoajien ylläpitämiä listauksia tai tietojen etsimistä internetistä.
  • Poliittiseen vaikutusvaltaan liittyvän aseman osalta on hyvä tiedostaa, että kotimaisista merkittävistä julkisista tehtävistä sekä merkittävistä julkisista tehtävistä kansainvälisessä yhteisössä on annettu valtioneuvoston asetus rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä annetussa laissa tarkoitetuista merkittävistä julkisista tehtävistä (610/2019). Kyseisestä asetuksesta voi varmistaa, kuuluko jokin tietty tehtävä merkittävien julkisten tehtävien määritelmän piiriin.
  • Menettelyissä on huomioitava, että rahanpesulain 3 luvun 13 §:n 4 momentin mukaan, kun henkilö ei enää toimi merkittävässä julkisessa tehtävässä, ilmoitusvelvollisen on vähintään 12 kuukauden ajan otettava huomioon kyseiseen henkilöön liittyvä jatkuva riski ja sovellettava asianmukaisia riskiperusteiseen arviointiin perustuvia toimenpiteitä siihen asti, kun kyseiseen henkilöön ei enää katsota liittyvän poliittisesti vaikutusvaltaiselle henkilölle ominaista riskiä. Tämä tarkoittaa sitä, että entiseen poliittisesti vaikutusvaltaiseen henkilöön olisi sovellettava asiakassuhteessa riskiperusteisesti harkittuja asianmukaisia toimenpiteitä vähintään 12 kuukauden ajan. Poliittisesti vaikutusvaltaisen henkilön perheenjäseneen ja yhtiökumppaniin kohdistuva tehostettu tuntemisvelvollisuus päättyy sen sijaan heti, kun poliittisesti vaikutusvaltaisen henkilön merkittävä julkinen tehtävä päättyy.

Lue lisää rahanpesun estämisestä