Lausunto pakoterikosdirektiivin täytäntöönpanoa koskevasta työryhmämietinnöstä

Oikeusministeriölle

 

Dnro L2024-39

 

Lausuntopyyntönne: VN/29108/2023, 12.6.2024
LAUSUNTO PAKOTERIKOSDIREKTIIVIN TÄYTÄNTÖÖNPANOA KOSKEVASTA TYÖRYHMÄMIETINNÖSTÄ

 

Suomen Asianajajaliitto (jäljempänä ”Asianajajaliitto”) kiittää mahdollisuudesta lausua pakoterikosdirektiivin täytäntöönpanoa koskevasta työryhmämietinnöstä. Pyydettynä lausuntona Asianajajaliitto esittää seuraavaa. 

 

Asianajajaliiton lausunto pakoterikosdirektiivin täytäntöönpanoa koskevasta työryhmämietinnöstä

Yhtenä Asianajajaliiton sääntömääräisenä tehtävänä on seurata oikeuskehitystä maassa ja lausuntoja antamalla sekä aloitteita tekemällä tarjota kokemuksensa yhteiskunnan käytettäväksi. Asianajajaliiton oikeuspoliittisen työn lähtökohta on oikeusvaltion turvaaminen. Lausunnoissaan Asianajajaliitto pyrkii painottamaan oikeusvaltioperiaatteen toteutumiseen, oikeusturvaan sekä oikeuden saavutettavuuteen, perus ja ihmisoikeuksien sekä asianajajakunnan itsenäisyyden ja riippumattomuuden turvaamiseen liittyviä näkökulmia.

 

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2024/1226 unionin rajoittavien toimenpiteiden rikkomiseen liittyvien rikosten ja seuraamusten määrittelystä ja direktiivin (EU) 2018/1673 muuttamisesta 24.4.2024, eli niin sanotun pakoterikosdirektiivin, tarkoituksena on varmistaa, että Euroopan unionin asettamien pakotteiden rikkominen on kaikissa jäsenvaltioissa rangaistavaa ja että rangaistussäännökset täyttävät yhteisen vähimmäistason. Pakoterikosdirektiivillä muutetaan Suomen rikoslakia pakotteiden noudattamisen tehostamiseksi. Nykyisin Euroopan unionin asettamien pakotteiden rikkominen on kriminalisoitu säännöstelyrikoksina rikoslain 46 luvun 1–3 §:n mukaisesti. Mietinnön mukaisesti rikoslakia muutettaisiin lisäämällä sen 46 lukuun säännöstelyrikossäännöksistä erilliset pakotteiden rikkomista koskevat rangaistussäännökset.

 

Oikeushenkilön rangaistusvastuuta sovellettaisiin pakoterikokseen, törkeään pakoterikokseen ja tuottamukselliseen pakoterikokseen. Pakoterikosdirektiivin 7 artiklan 2 kohta edellyttää säätämään oikeushenkilölle tuomittavan sakon enimmäismäärästä rikoslain 9 luvun 5 §:ssä säädetystä yhteisösakon asteikosta merkittävästi poikkeavalla tavalla. 

 

Mietinnössä ehdotetaan muutettavaksi rikoslain 46 luvun 13 §:ää. Pykälän 1 momenttia muutettaisiin niin, että ehdotettuihin pakoterikokseen, törkeään pakoterikokseen ja tuottamukselliseen pakoterikokseen sovellettaisiin oikeushenkilön rangaistusvastuuta.

 

Rikoslain 46 luvun 13 §:n uudessa 2 momentissa säädettäisiin yhteisösakon enimmäismäärästä, kun kysymys on pakoterikoksen, törkeän pakoterikoksen ja tuottamuksellisen pakoterikoksen johdosta tuomittavasta yhteisösakosta. Momentin mukaan yhteisösakon ylin rahamäärä olisi viisi prosenttia oikeushenkilön liikevaihdosta, kuitenkin vähintään 850 000 euroa ja enintään 40 miljoonaa euroa. Yhteisösakon vähimmäismäärään ei mietinnössä ehdoteta tehtävän poikkeusta, joten se olisi edelleen 850 euroa myös kyseessä olevien rikosten osalta. 

 

Asianajajaliitto korostaa, että direktiivin 7 artiklan 2 kohdan edellyttämä yhteisösakon määrää koskeva asteikko on olennaisesti poikkeava suhteessa muihin rikoslain yhteisösakkoihin. Nykyisin rikoslain 9 luvun 5 §:n mukaan alin yhteisösakon määrä on 850 euroa ja ylin 850 000 euroa. Nyt pakoterikosasioita koskeva ehdotettu rangaistusasteikko olisi yhteisösakkoa vähintään 850 euroa ja enintään 40 miljoonaa euroa. Olemassa oleva rangaistuskäytäntö ja yhteisösakon asteikot huomioiden Asianajajaliitto katsoo, että nyt säädettävän pakoterikosasioita koskevan yhteisösakon asteikon yläpää tulisi käytettäväksi vain hyvin poikkeuksellisissa tilanteissa.

 

Mietinnössä ehdotetaan, että yhteisösakon rahamäärä vahvistettaisiin edelleen rikoslain 9 luvun 6 §:n mukaisesti ehdotetussa momentissa määritellyn mukaisen rangaistusasteikon sisällä. Asianajajaliitto pitää ehdotettua perusteltuna rangaistuskäytännön yhtenäisyyden säilymisen kannalta. Asianajajaliitto kuitenkin korostaa, että koska ehdotettu rangaistusasteikko poikkeaa olennaisesti muista rikoslain yhteisösakoista, tulee liikevaihtoperusteisen yhteisösakon mittaamisperusteiden olla selkeitä ja johdonmukaisia. Lisäksi yhteisösakon mittaamisessa tulisi huomioida yhtiön liikevaihdon lisäksi muut yhtiön liiketoimintaan vaikuttavat seikat, kuten esimerkiksi yhtiön toiminnan kannattavuus.

 

Työryhmä on mietinnössään esittänyt, että ehdotettu yhteisösakon määrää koskeva säännös jäisi väliaikaiseksi, ja rikoslain 9 luvun laajempaan uudistamiseen olisi perusteita ryhtyä rikoslain sisäisen johdonmukaisuuden edistämiseksi. Asianajajaliitto pitää ehdotettua perusteltuna. Yhteisösakon määrää ja erityisesti sen asteikkoa pohdittaessa tulevaisuudessa rikoslain 9 luvun uudistamisen yhteydessä on otettava huomioon myös mahdollinen syyttäjän vaatimus rikoshyödyn menettämisestä valtiolle. Oikeushenkilölle määrättävien poikkeuksellisen ankarien sakkojen sekä valtiolle menetetyksi tuomittu rikoshyöty voivat yhdessä nousta hyvinkin korkeaksi euromääräiseksi rangaistukseksi, vaikka pakoterikoksissa onkin kyse teoista, joihin liittyy suuria taloudellisia intressejä.

 

 

Helsingissä 2. päivänä elokuuta 2024

 

SUOMEN ASIANAJAJALIITTO 

 

Niko Jakobsson

Pääsihteeri

 

 

LAATI

Asianajaja Ville Kivistö, Helsinki