Vaikeavammaisen hakemusta henkilökohtaiseen apuun ei ollut voitu hylätä sen vuoksi, että hänelle oli tehty erityishuollon valvottua liikkumista koskeva päätös
28.6.2024 | OikeusuutisetKHO:2024:95 Vammaispalvelu – Vaikeavammainen henkilö – Henkilökohtainen apu – Kehitysvammainen henkilö – Rajoitustoimenpiteen merkitys – Valvonnan tarve – Henkilökohtaisen avun soveltuvuus
Asiassa oli kysymys siitä, millainen merkitys kehitysvammalain perusteella tehdylle valvotun liikkumisen päätökselle voitiin antaa arvioitaessa vaikeavammaisen henkilön oikeutta vammaispalvelulain mukaiseen henkilökohtaiseen apuun. Ratkaistavana oli, oliko hyvinvointialue voinut hylätä A:n hakemuksen henkilökohtaisen avun jatkamisesta sillä perusteella, että A:n avustamisen tarve liittyy vahvasti valvontaan avustamistilanteissa ja henkilökohtaisen avun palvelussa ei voida käyttää kehitysvammalaissa tarkoitettua rajoitustoimenpidettä, jota hänen avustamisensa voi edellyttää.
Korkein hallinto-oikeus totesi, että kehitysvammalain nojalla tehty päätös valvotusta liikkumisesta palveluasumisjaksojen aikana ei välttämättä merkitse sitä, että vaikeavammaiselle henkilölle ei voitaisi myöntää henkilökohtaista apua vammaispalvelulain nojalla. Henkilökohtaisen avun myöntämistä arvioidaan vammaispalvelulaissa asetettujen edellytysten perusteella. A:n hakemusta ei siten ollut voitu hylätä yksinomaan sen vuoksi, että hänelle oli tehty erityishuollon valvottua liikkumista koskeva päätös. Hyvinvointialue oli kuitenkin voinut ottaa huomioon kehitysvammalain nojalla annetussa päätöksessä esiin tuodut seikat arvioidessaan, painottuiko haettuun toimintaan liittyvä avun tarve selkeästi valvontaan ja oliko henkilökohtainen apu tähän toimintaan A:n palveluntarpeeseen nähden sopiva ja hänen etunsa mukainen palvelu.