Maanpuolustusta koskevat salaiset tiedot voitiin esitutkinnassa saattaa asianosaisten tietoon vain poliisin tiloissa näyttämällä, antamatta niistä kopiota
4.6.2024 | OikeusuutisetKHO:2024:81 Asiakirjajulkisuus – Asiakirjan antamistapa – Asiakirjan antaminen ainoastaan nähtäväksi – Asiakirjan antaminen jäljennöksenä – Viranomaisen harkintavalta – Oikeudenmukainen oikeudenkäynti – Esitutkinta – Esitutkinnan asianosainen – Esitutkintapöytäkirja – Salassa pidettävä asiakirja
Asiassa oli kysymys siitä, olisiko keskusrikospoliisin tullut antaa esitutkinnassa asianosaisen asemassa olleille henkilöille heitä koskevaa rikosasiaa koskeva esitutkintapöytäkirja liitteineen kokonaisuudessaan jäljennöksenä vai oliko se eräiltä osiltaan voitu antaa heille ainoastaan nähtäväksi keskusrikospoliisin tiloissa.
Merkittävä osa esitutkintapöytäkirjan ja sen liitteiden ainoastaan nähtäväksi annetusta sisällöstä koostui julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 10 kohdan perusteella salassa pidettävistä maanpuolustusta koskevista tiedoista. Esitutkintapöytäkirjan ainoastaan nähtäväksi annettu sisältö käsitti myös sanotun momentin 2 kohdan perusteella salassa pidettäviä Suomen kansainvälisiä suhteita koskevia tietoja ja osa oli erästä toista esitutkintaa koskevien tietojen osalta sanotun momentin 3 kohdan perusteella salassa pidettävä.
Asiakirjojen antamistapaa koskevan julkisuuslain 16 §:n 1 momentin toisen virkkeen mukaan tieto asiakirjan julkisesta sisällöstä on annettava pyydetyllä tavalla, jollei pyynnön noudattaminen asiakirjojen suuren määrän tai asiakirjan kopioinnin vaikeuden tai muun niihin verrattavan syyn vuoksi aiheuta kohtuutonta haittaa virkatoiminnalle. Säännös koski sanamuotonsa mukaan siten ainoastaan julkisten tietojen ja asiakirjojen antamista. Säännöksen sanamuodon mukainen rajoittava tulkinta ei kuitenkaan ollut perusteltu ajatellen julkisuuslain tavoitteita ja asianosaisen tiedonsaantioikeutta koskevaa julkisuuslain yleistä lähtökohtaa. Tämän vuoksi säännöksestä ilmenevää periaatetta tiedon pyytäjän oikeudesta saada tieto pyytämällään tavalla oli lähtökohtaisesti perusteltua soveltaa soveltuvin osin myös käsillä olevan kaltaisessa tilanteessa, jossa tietopyyntö koski salassa pidettävää tietoa tai asiakirjaa, josta tiedon pyytäjällä oli esitutkintalain 4 luvun 15 §:n perusteella oikeus saada tieto.
Kun julkisuuslain 16 §:n 1 momentin toisesta virkkeestä ilmenevän periaatteen katsottiin säännöksen sanamuodosta poiketen lähtökohtaisesti koskevan myös asianosaisjulkisia asiakirjoja, viranomaiselle oli toisaalta perusteltua katsoa vastaavasti jäävän asiakirjan antamistapaa koskevaa harkintavaltaa ainakin tilanteissa, joissa asiakirjoihin sisältyvien tietojen salassa pidettävyys perustui yleiseen etuun, kuten käsillä olevassa tilanteessa oli asian laita. Tätä harkintavaltaa käytettäessä oli kuitenkin otettava huomioon esitutkinnalle oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumisen osalta asetettavat vaatimukset sekä se mitä esitutkintalain 4 luvun 15 §:n 4 momentissa säädetään esitutkinnan asianosaisen oikeudesta puolustautua asianmukaisesti.
Esitutkintapöytäkirjan ja sen liitteiden eräiden osien antaminen esitutkinnan asianosaisille ainoastaan nähtäväksi keskusrikospoliisin tiloissa oli hankaloittanut heidän puolustautumisensa valmistelua. Tämän hankaloitumisen ei kuitenkaan voitu korkeimman hallinto-oikeuden arvion mukaan olleen sen kaltaista, että asianmukaisen puolustautumisen valmistelu olisi vaikeutunut niin merkittävästi, että luovutuksen tapaa tässä vaiheessa olisi tullut pitää Euroopan ihmisoikeussopimuksen soveltamiskäytännön valossa esitutkintalain 4 luvun 15 §:n 4 momentin vastaisena.
Keskusrikospoliisin ilmoittaman mukaan syyttäjälle oli syyteharkinnan aikana luovutettu asiakirjat viranomaisen luona nähtäväksi. Kyseessä oli ollut viranomaisen tila, jossa oli mahdollista tutustua ja käsitellä turvaluokiteltua aineistoa. Esitutkinnan asianosaiset olivat keskusrikospoliisin mukaan saaneet tutustua asiakirjoihin vastaavalla tavalla keskusrikospoliisin tiloissa. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että he eivät olleet olleet esitutkintapöytäkirjaa ja sen liitteitä koskevan tiedonsaantioikeuden käytännön toteutumisen suhteen täysin tasavertaisessa asemassa syyttäjätahoon nähden, mutta olennaisesti epäsuhtaiseksi näiden tahojen välistä asemaa ei kuitenkaan voitu luonnehtia.
Kun otettiin huomioon esitutkintapöytäkirjaan ja sen liitteisiin sisältyvien julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 2, 3 ja 10 kohdan perusteella salassa pidettävien tietojen luonne ja tietojen sivullisille paljastumisen mahdolliset seuraukset, korkein hallinto-oikeus katsoi, että keskusrikospoliisi oli esitutkinnan asianosaisten puolustautumismahdollisuuksiin ja asemaan suhteessa syyttäjätahoon nähden liittyvien seikkojen estämättä voinut päättää, että nämä asiakirjat annetaan esitutkinnan asianosaisille osittain ainoastaan nähtäväksi keskusrikospoliisin tiloissa. Heidän pyyntönsä saada asiakirjat kokonaisuudessaan jäljennöksinä oli voitu hylätä.
Ks. KHO 2022:118.