Lausunto Verohallinnon ohjeluonnoksesta “Rajoitetusti verovelvollisen tulon verotus – luonnolliset henkilöt”
27.5.2024 | LausunnotVerohallinto
Dnro L2024-29
Lausuntopyyntönne: Dnro VH/2096/00.01.00/2023, 24.4.2024
LAUSUNTO VEROHALLINNON OHJELUONNOKSESTA ” RAJOITETUSTI VEROVELVOLLISEN TULON VEROTUS – LUONNOLLISET HENKILÖT”
Suomen Asianajajaliitto jäljempänä (”Asianajajaliitto”) kiittää mahdollisuudesta lausua luonnoksesta Verohallinnon ohjeeksi ”Rajoitetusti verovelvollisen tulon verotus – luonnolliset henkilöt” (“Verohallinnon ohje”).
Lausuntonaan Asianajajaliitto esittää seuraavaa.
1 Johdanto
Asianajajaliiton oikeuspoliittisen työn lähtökohtana on oikeusvaltion turvaaminen. Lausunnoissaan Asianajajaliitto pyrkii näin ollen painottamaan oikeusvaltioperiaatteen toteutumiseen ja oikeusturvaan liittyviä näkökulmia.
Verotuksen alalla oikeusvaltioperiaate ilmenee erityisesti oikeusvarmuuden ja ennakoitavuuden vaatimuksina. Oikeusvaltioperiaatteen ilmentymänä voidaan pitää myös perustuslain 81 §:n 1 momenttia, jonka mukaan valtion verosta säädetään lailla.
2 Yleistä ohjeeseen tehdyistä päivityksistä
Ohjeluonnos koskee ainoastaan rajoitetusti verovelvollisten luonnollisten henkilöiden verotusta, ja se on jatkoa aikaisemmin julkaisusta vastaavasta ohjeesta juridisten henkilöiden osalta ”Rajoitetusti verovelvollisen ulkomaisen yhteisön tuloverotus Suomessa”. Ohjeluonnos ei käsityksemme mukaan sisällä varsinaisesti mitään huomattavaa uutta tietoa tai kannanottoa. Kyse on pikemmin muiden ohjeiden ”yhteenvedosta”. Ohjeluonnos on siten hyvin yleisellä tasolla ja jokaisen jakson lopussa viitataan kattavampaan yksityiskohtaisemman tason ohjeeseen. Näitä viittauksia nyt lausuttavana olevassa ohjeluonnoksessa on yli 30. Asianajajaliitto katsoo, että ohjeluonnos on tästä huolimatta hyvä yleiskatsaus tärkeimmistä kysymyksistä rajoitetusti verovelvollisten verotuksessa, ja on myös arvokas siksi, että se auttaa lukijaa nopeasti löytämään kattavamman detaljitason ohjeen.
Alla Asianajajaliitto nostaa esiin joitakin yksittäisiä kommentteja, jotka eivät sinänsä koske ainoastaan tätä ohjeluonnosta, vaan myös yksityiskohtaisempia ohjeita.
3 Yhtymästä saatu tulo
Ohjeluonnos sisältää luvun 5.2, joka koskee pääomansijoitustoimintaa harjoittavasta kommandiittiyhtiöstä saatua tulo-osuutta.
Ohjeluonnoksessa todetaan, että TVL 9.5 §:n soveltamisedellytysten täyttyessä rajoitetusti verovelvollinen voi saada Suomesta saatua tuloa, kuten osinkotuloa, mutta rajoitetusti verovelvollisella voi myös olla tuloa, joka ei ole Suomesta saatua. Kuitenkaan tilannetta, jossa rajoitetusti verovelvolliselle ei muodostu Suomesta saatua tuloa TVL 9.5 §:n nojalla, ei ole tässä yhteydessä mainittu, joten lopulliseen ohjeeseen tulisi lisätä maininta:
”Luovutusvoitto voidaan katsoa Suomesta saaduksi tuloksi TVL 10.10 ja 10.10a §:ssä säädetyin edellytyksin. Siten, TVL 9.5 §:n edellytysten täyttyessä luovutusvoitto, joka sisältyy kommandiittiyhtiön tulo-osuuteen eikä ole TVL 10.10 tai 10.10 a §:n perusteella soveltuvan verosopimuksen vaikutus huomioiden Suomesta saatua tuloa, ei ole rajoitetusti verovelvolliselle yhtiömiehelle Suomesta saatua tuloa.”
Ohjeluonnos sisältää luvun 5.2.1, joka koskee tulo-osuutta rahastojen rahastosta. Ohjeluonnoksessa todetaan, että verovelvollisen tulee esittää Verohallinnolle selvitys säännöksen soveltamisedellytysten täyttymisestä. On sinänsä perusteltua, että selvitys edellytysten täyttymisestä pyydetään, mutta käytännössä yksittäisen verovelvollisen voi olla vaikeaa toimittaa kaikkia pyydettyjä tietoja. Siten, pelkästään sen seikan, että verovelvollinen ei pysty toimittamaan jokaista pyydettyä tietoa, ei tulisi johtaa yhdenkertaisen verotuksen soveltumattomuuteen. Verohallinnon tietopyyntöjen tulee oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden, jolta osin ohjeeseen tulisi lisätä maininta (lisätty teksti alleviivattu):
”Rajoitetusti verovelvollisen tulee esittää Verohallinnolle selvitys säännöksen soveltamisedellytysten täyttymisestä. Tämä edellyttää selvitystä rajoitetusti verovelvollisen osuudesta rahastojen rahastossa, rahastojen rahaston osuudesta suomalaisessa kommandiittiyhtiömuotoisessa vaihtoehtorahastossa sekä todistusta rajoitetusti verovelvollisen verosopimuksen mukaisesta asuinpaikasta. Selvitys tulee esittää jokaisesta rahastosta. (HE 306/2018). Rajoitetusti verovelvollisen tiedonantovelvollisuuden laajuutta arvioitaessa on huomioitava, että Verohallinnon pyytämän selvityksen tulee olla oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Siten rajoitetusti verovelvollista yhtiömiestä verotetaan kuten tätä verotettaisiin ilman kommandiittiyhtiötä, vaikka rajoitetusti verovelvollinen ei kykenisi toimittamaan kaikkia Verohallinnon pyytämiä selvityksiä, mutta kuitenkin riittävät ja kohtuulliset tiedot TVL 9,5 ja TVL 9.6 §:n soveltamista varten.”
4 VML mukaisen verotuksen vaatiminen
Ohjeluonnoksessa on myös käsitelty missä tilanteissa on mahdollista vaatia VML:n mukaista verotusta lähdeverotuksen sijaan. Ohjeen kohdassa 10.4.2 mainitaan että jotta osinkojen osalta olisi mahdollista saada VML mukaista verotusta ” Verovelvollisen on esitettävä asuinvaltionsa veroviranomaisen antama todistus siitä, että osingon lähdeveroa ei hyvitetä asuinvaltiossa.” Käytännössä tällaisen todistuksen saaminen voi joissain tapauksissa olla lähes mahdotonta. Valtio ei välttämättä anna todistusta siitä, että se ei verota tiettyä tuloa, varsinkin jos verovapaus perustuu suoraan kyseisen valtion kansalliseen lainsäädäntöön.
Tällaisissa tilanteissa riittävä selvitys on esimerkiksi viittaus kyseisen valtion lainsäädäntöön. Asianajajaliitto ehdottaa, että lauseeseen lisätään alleviivattu kohta:
”Verovelvollisen on esitettävä asuinvaltionsa veroviranomaisen antama todistus, tai muu riittävä selvitys siitä, että osingon lähdeveroa ei hyvitetä asuinvaltiossa”
5 Muut näkökohdat
Asianajajaliitto tuo esiin, että ohje olisi voinut sisältää kattavamman jakson siitä, missä tilanteissa rajoitetusti verovelvollisen tulee jättää veroilmoitus Suomessa, ja missä tilanteissa lähdeverotus on jo lopullinen verotus. Lisäksi ohjeessa olisi voinut olla ohjeet, miten hakea lisäaikaa veroilmoituksen jättämiselle esimerkiksi tilanteessa, jossa käänteinen hyvitys soveltuu eläkkeeseen. Ohjeesta puuttui myös jakso siitä, miten haetaan lähdeveron palautusta esimerkiksitilanteissa, joissa osinkojen osalta on pidätetty virheellinen lähdevero.
Helsingissä 27. päivänä toukokuuta 2024
SUOMEN ASIANAJAJALIITTO
Niko Jakobsson
Pääsihteeri
LAATI
Asianajaja Heikki Vesikansa, Helsinki
Suomen Asianajajaliiton lausunnot valmistellaan oikeudellisissa asiantuntijaryhmissä, joiden toiminnassa on mukana noin 120 asianajajaa. Tämä lausunto on valmisteltu vero-oikeuden asiantuntijaryhmässä.