Suomeen tarvitaan joukkokanne

Vastaamo-tietomurtoon liittyvä tutkinta ja oikeudenkäynti läpivalaisivat massiivisiin rikosjuttuihin liittyviä ongelmia. Erityisesti asianomistajien oikeudet eivät toteudu tällä hetkellä tämän mittaluokan oikeudenkäynneissä. Asianajajaliitto ehdottaa ratkaisuksi joukkokannetta.

 

Joukkokanteen avulla iso joukko ihmisiä, joilla on samankaltaisia oikeudellisia vaateita, voisi haastaa yhteisen vastaajan oikeuteen. Vastaamo-tapauksessa uhreja on yli 33 000.

 

– Uhreille voi nyt oikeutetusti tulla tunne, etteivät oikeusturva ja oikeudenmukainen oikeudenkäynti toteudu. Vastaamo-jutussa uhrien korvausvaatimukset käsitellään muusta oikeudenkäynnistä erillisessä prosessissa – ilman, että heiltä on kysytty asiaan mielipidettä. Tästä aiheutuu asianomistajille kuluriski, kommentoi asianajaja Jussi Sarvikivi.

 

Tällä hetkellä Suomessa on voimassa ryhmäkannelaki, mutta se koskee vain kuluttajien ja yritysten välisiä riitoja ja ainoastaan kuluttaja-asiamiehellä on oikeus nostaa kanteita. Laki on ollut voimassa vuodesta 2007, eikä ryhmäkannetta ole koskaan käytetty. Kanteen nostamisen mahdollisuus on toiminut lähinnä pelotteena yrityksille.

 

Asianajajaliitto katsoo, että nyt olisi sopiva hetki kehittää rikosasioiden joukkokannemekanismi sekä massiivisten rikosjuttujen prosessia poliisin, Syyttäjälaitoksen, Tuomioistuinviraston ja asianajajien välillä. Vastaavaa tapausta varten tulisi myös varautua eri osapuolten välisellä harjoituksella.

 

– Ei kannata tuudittautua siihen, että Vastaamo olisi mittakaavaltaan ainutkertainen tapaus. Yhtenä skenaariona voidaan ajatella esimerkiksi OmaKantaan murtautumista, jolloin potentiaalisesti miljoonien ihmisten terveystiedot levitettäisiin verkkoon. Sellaisen mittaluokan tapauksessa ei olisi mitään keinoja hoitaa esitutkintaa ja oikeudenkäyntiä siten, että uhrien oikeudet toteutuisivat. Pitäisikö kaikkien terveystietonsa menettäneiden nostaa itse vahingonkorvauskanne, kuten Vastaamo-tapauksessa ihmisten oletettiin tekevän, kysyy Asianajajaliiton pääsihteeri Niko Jakobsson.

 

Asianomistajien oikeuksien lisäksi myös syytetyn oikeuksiin ja puolustuksen resursointiin tulisi kiinnittää huomiota. Asianajajaliitto korostaa, että syytetyn avustajan tulee olla mukana jo esitutkinnan alkuvaiheessa – muussa tapauksessa jutun tutkinta voi viivästyä pahasti. Tämä on yksi kehitysehdotuksista, joita Asianajajaliitto on esittänyt oikeudenhoidon Työtapareformi-aloitteessaan. 

 

– Asianajaja Jussi Sarvikivi, Asianajajaliiton rikosprosessioikeuden asiantuntijaryhmän jäsen, puh. +358 40 560 8179, jussi.sarvikivi@reims.fi 

– Pääsihteeri Niko Jakobsson, Suomen Asianajajaliitto, puh. +358 50 341 4593, niko.jakobsson@asianajajaliitto.fi 

– Viestintäjohtaja Liisa Laitinen, Suomen Asianajajaliitto, puh. +358 44 333 0512, liisa.laitinen@asianajajaliitto.fi 

 

Advokaatti-lehden juttu Törkeän massiivinen rikos käsittelee Vastaamo-tapausta.