KHO vahvisti 1,75 miljoonan euron seuraamusmaksun verkkokaupan kilpailunrajoituksesta
22.12.2023 | OikeusuutisetKHO:2023:127 Kilpailuasia – Vertikaalinen kilpailunrajoitus – Määrähinnoittelu – Sopimuksen tai yhdenmukaistetun menettelytavan osoittaminen – Yksipuolinen menettely – Kilpailu- ja kuluttajaviraston seuraamusmaksuesitys – Seuraamusmaksuesityksen perusteena oleva menettely ja tosiseikat – Seuraamusmaksuesityksen laajentaminen – Tarkoitukseen perustuva kilpailunrajoitus – Verkkokauppa
1. Sopimuksen tai yhdenmukaistetun menettelytavan osoittaminen
Markkinaoikeus oli päätöksessään katsonut, että A Oy:n tavanomaisena toimintatapana oli ollut puuttua kaikkien A Oy:n jakelemia tuotteita omassa verkkokaupassaan myyneiden jälleenmyyjien hinnoitteluun markkinaoikeuden päätöksestä tarkemmin ilmenevissä olosuhteissa. Markkinaoikeuden päätöksen mukaan menettely oli täyttänyt sopimuksen tai ainakin yhdenmukaistetun menettelytavan tunnusmerkistön.
Korkein hallinto-oikeus katsoi, kuten markkinaoikeus, että asiassa oli esitetty riittävä näyttö A Oy:n tavanomaisen toimintatavan olemassaolosta. A Oy:n noudattaman tavanomaisen toimintatavan ei voitu kuitenkaan katsoa sellaisenaan merkitsevän, että A Oy:n ja jälleenmyyjien välillä olisi syntynyt sopimus tai yhdenmukaistettu menettelytapa määrähinnoittelusta. Vaikka tavanomaisella toimintatavalla pyrittiin rajoittamaan kilpailua tai sillä oli tällainen vaikutus, Kilpailu- ja kuluttajaviraston oli kuitenkin osoitettava, että markkinaoikeuden päätöksessä tarkoitetut jälleenmyyjät olivat vähintäänkin hiljaisesti suostuneet A Oy:n tavanomaisessa toimintatavassaan edellyttämän hinnoittelun noudattamiseen.
Korkein hallinto-oikeus katsoi päätöksestään tarkemmin ilmenevillä perusteilla, että asiassa oli jäänyt näyttämättä, että A Oy:llä olisi ollut sopimus tai yhdenmukaistettu menettelytapa kaikkien kysymyksessä olevia tuotteita omissa verkkokaupoissaan myyneiden jälleenmyyjien kanssa. Asiassa oli kuitenkin näytetty, että A Oy:llä oli ollut sopimus tai yhdenmukaistettu menettelytapa neljän jälleenmyyjän kanssa näiden suostuttua A Oy:n niihin kohdistamiin vähimmäismyyntihintojen tasoa koskeviin kehotuksiin ja vaatimuksiin.
2. Seuraamusmaksuesityksen perusteena oleva menettely ja tosiseikat
Markkinaoikeus oli päätöksessään katsonut, että A Oy:n perustaman verkkokaupan päämiestoimituksissa, joissa jälleenmyyjät siirsivät toimituksen A Oy:n hoidettavaksi, oli ollut kysymys A Oy:n yksipuolisesta menettelystä eikä tältä osin ollut kysymys kilpailusäännöksissä kielletystä sopimuksesta. Kilpailu- ja kuluttajavirasto oli valituksessaan korkeimmalle hallinto-oikeudelle katsonut, etteivät päämiestoimitukset ole olleet A Oy:n yksipuolista menettelyä, ja esittänyt tämän tueksi perusteluja, joita ei ollut tuotu esiin seuraamusmaksuesityksessä.
Kilpailu- ja kuluttajaviraston seuraamusmaksuesityksestä on ilmettävä, mistä kilpailusäännösten vastaisesta menettelystä virasto vaatii seuraamusmaksua ja miltä osin virasto katsoo seuraamusmaksuesityksen kohteena olevan yrityksen menetelleen kilpailusäännösten vastaisesti. Seuraamusmaksuesityksestä on myös käytävä ilmi, millä perusteilla virasto katsoo yrityksen menettelyn kilpailusäännösten vastaiseksi. Viraston esityksen on sisällettävä merkitykselliset tosiseikat ja oikeudelliset johtopäätökset, jotka virasto on tehnyt tosiseikkojen nojalla.
Kilpailu- ja kuluttajaviraston seuraamusmaksuesityksessä ei ollut todettu, että viraston näkemyksen mukaan päämiestoimitukset olisivat sellainen järjestely, johon jälleenmyyjät nimenomaisesti osallistuisivat tilauksia vastaanottamalla taikka myyjinä tai toimittajina ja joita tulisi pitää itsessään kilpailusäännöksissä kiellettynä määrähinnoitteluna, josta olisi syntynyt sopimus tai yhdenmukaistettu menettelytapa A Oy:n ja jälleenmyyjien välillä. Kun otettiin huomioon seuraamusmaksuvaatimukselle esitetyt perusteet ja esityksessä päämiestoimituksiin liittyvistä tosiseikoista sekä niiden kilpailuoikeudellisesta arvioinnista lausuttu, korkeimmassa hallinto-oikeudessa ei voinut tulla enää arvioitavaksi, olisiko päämiestoimituksia arvioitava muuna kuin A Oy:n yksipuolisena menettelynä.
3. Tarkoitukseen perustuva kilpailunrajoitus
A Oy:n esittämän mukaan sen perustamalla verkkokaupalla ja verkkokaupan toimintamallilla oli ollut kilpailuoikeudellisesti hyväksyttävät ja asiakkaiden edun mukaiset tavoitteet, eikä verkkokaupassa noudatetussa yhdessä hinnassa ollut kysymys tarkoitukseen perustuvasta kilpailunrajoituksesta.
Kun otettiin huomioon verkkokauppasopimuksen lauseke jälleenmyyntihintojen määräämisestä ja sen kilpailua rajoittava tarkoitus sekä A Oy:n menettely kokonaisuudessaan ja verkkokauppasopimuksen taloudellinen ja oikeudellinen asiayhteys, asiassa ei ollut ilmennyt sellaisia kilpailua edistäviä vaikutuksia, joiden perusteella olisi voitu epäillä jälleenmyyntihintojen määräämisen haitallisuutta kilpailulle ja jotka riittäisivät kyseenalaistamaan kokonaisarvioinnissa kyseisen menettelyn vahingollisuuden kilpailulle. Korkein hallinto-oikeus katsoi kysymyksessä olevan tarkoitukseen perustuva kilpailunrajoitus, eikä Kilpailu- ja kuluttajaviraston siten tarvinnut osoittaa kilpailunvastaisten vaikutusten olemassaoloa.
KKV:n tiedote ratkaisusta