Lausunto komission yritysverotusta koskevista direktiiviehdotuksista

Valtiovarainministeriölle

 

L2023-50

 

Lausuntopyyntönne: EU/1085/2023; EU/1088/2023; EU/1087/2023, 15.9.2023

 

Suomen Asianajajaliitto (jäljempänä “Asianajajaliitto”) kiittää mahdollisuudesta lausua komission yritysverotusta koskevista direktiiviehdotuksista: direktiiviehdotus yritysten tuloverotusta Euroopassa koskevaksi kehykseksi, direktiiviehdotus pk-yritysten kotipaikkaan perustuvasta verotusjärjestelmästä sekä siirtohinnoittelua koskeva ehdotus. Lausuntonaan Asianajajaliitto esittää seuraavaa.

 

 

Asianajajaliiton oikeuspoliittisen työn lähtökohtana on perus- ja ihmisoikeuksien sekä oikeusvaltion turvaaminen. Lausunnoissaan Asianajajaliitto pyrkii näin ollen painottamaan oikeusvaltioperiaatteen toteutumiseen ja oikeusturvaan liittyviä näkökulmia.

 

Verotuksen alalla oikeusvaltioperiaate ilmenee erityisesti oikeusvarmuuden ja ennakoitavuuden vaatimuksina. Oikeusvaltioperiaatteen ilmentymänä voidaan pitää myös perustuslain 81 §:n 1 momenttia, jonka mukaan valtion verosta säädetään lailla. 

 

 

Ehdotus yritysten tuloverotusta Euroopassa koskevaksi kehykseksi eli niin sanottu BEFIT-ehdotus loisi yhtenäiset yhteisöverosäännöt Euroopan unionin alueella, sillä sen tarkoituksena on korvata nykyiset 27 erilaista tapaa määrittää veropohja sellaisten konsernien osalta, joiden sääntelyn mukainen kokonaisliikevaihto on yli 750 miljoonaa euroa. Ehdotetut toimenpiteet koskevat veropohjaa siten, että edellä todetut yritykset voisivat laskea veropohjansa unionin alueella yhtenäisten sääntöjen perusteella. Muun muassa veroaste ja täytäntöönpanopolitiikka säilyisivät kuitenkin edelleen jäsenvaltioissa. Ehdotuksella pyritään löytämään yhteinen kehys unionin alueen yhteisöverotukselle ja siten yksinkertaistamaan verotusta. Ehdotuksen tavoite on edelleen yhteensovittaa eri näkökohdat ottamalla käyttöön yhteisen yhteisöverotuksen puitteet unionissa sekä luoda yrityksille tasapuoliset toimintaedellytykset, ja siten parantaa oikeusvarmuutta unionin alueella. 

 

Pk-yritysten kotipaikkaan perustuvassa verojärjestelmässä yritykset voisivat noudattaa myös toisissa jäsenvaltioissa sijaitsevien kiinteiden toimipaikkojensa osalta vain kotivaltionsa verosääntelyä ilman, että ne joutuisivat noudattamaan kiinteiden toimipaikkojensa sijaintivaltioiden verosääntelyä. Myös tämän ehdotuksen voidaan nähdä yksinkertaistavan menettelyä, lisäävän verotuksen varmuutta, vähentävän kaksinkertaisen verotuksen riskiä ja luovan siten oikeusvarmuutta.

 

Samaan konserniin kuuluvien yritysten välisten liiketoimien siirtohinnoittelua koskevan ehdotuksen mukaan siirtohinnoittelusääntöjä yhdenmukaistettaisiin sisällyttämällä markkinaehtoperiaate unionin oikeuteen, harmonisoimalla keskeisimmät siirtohinnoittelusäännöt, selventämällä OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden asemaa ja mahdollistamalla, että unionissa voidaan jatkossa luoda yhteisiä sitovia siirtohinnoittelusääntöjä tietyn tyyppisille liiketoimille OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden puitteissa. Ehdotuksen tavoitteena on muun muassa poistaa yritysten riskiä oikeusriidoista sekä kaksinkertaisesta verotuksesta, ja siten parantaa myös tältä osin oikeusvarmuutta. 

 

Ehdotusten tavoitteena on tuoda selkeyttä ja ennustettavuutta EU:n sisämarkkinoilla toimiville yrityksille. Ehdotuksissa mainittujen seikkojen perusteella oikeusvarmuus ja ennakoitavuus korostuvat ehdotuksissa. Asianajajaliiton näkemyksen mukaan esitetyt ehdotukset palvelevat tätä tarkoitusta pääosin hyvin.

 

 

Ehdotuksissa mainittuihin seikkoihin perustuen ehdotusten tavoitteena on vähentää kustannuksia, joita verosääntöjen noudattamisesta aiheutuu Euroopan unionissa yli rajojen toimiville yrityksille sekä veroviranomaisille. Edelleen tavoitteena on luoda tasapuoliset toimintaedellytykset yrityksille, kannustaa yrityksiä toimimaan yli rajojen, edistää kasvua ja investointeja sekä yksinkertaistaa veromenettelyä vahvistaen yhteiset säännöt verotuksen määrittämiseksi. Yhteisillä säännöksillä pyritään muun muassa parantamaan oikeusvarmuutta, vähentämään erilaisten säännösten soveltamisesta aiheutuvia kustannuksia, edistämään kasvua ja siten myös myötävaikuttamaan jäsenvaltioiden verotulojen kasvamista.

 

Kuten edellä on todettu, unionissa on tällä hetkellä 27 erilaista yhteisöverojärjestelmää. Tämä sääntöjen erilaisuus on Asianajajaliiton näkemyksen mukaan omiaan lisäämään epävarmuutta sekä kustannuksia, koska yritysten on noudatettava unionin alueella hyvinkin erilaisia verojärjestelmiä. Lisäksi erot saattavat aiheuttaa muun muassa verottamatta jättämistä ja tahattomia veroetuja tai lisätä kaksinkertaisen verotuksen riskiä. Huolimatta siitä, että esimerkiksi edellä todettuun BEFIT-ehdotukseen sisältyy rajaus, jonka mukaisesti se on pakollinen ainoastaan suurimmille konserneille, Asianajajaliitto pitää ehdotusta hyvänä ja tarpeellisena.  Pienemmille konserneille BEFIT olisi esityksen mukaisesti vapaaehtoinen. Vaikka määritetty liikevaihtoraja voi sinänsä tuottaa yritykselle kannusteen pysyä rajan alapuolella eikä ehdotus välttämättä tule kattamaan kaikkia jäsenmaita ja verotulojen jaon jakokaavaankin liittyy vielä avoimia asioita, ehdotusta voidaan pitää Asianajajaliiton näkemyksen mukaan perusteltuna ehdotuksen tausta ja tarkoitus huomioiden. 

 

Myös direktiiviehdotus pk-yritysten kotipaikkaan perustuvasta verotusjärjestelmästä pyrkii lisäämään verotuksen varmuutta, vähentämään erilaisten säännösten noudattamisesta pk-yrityksille aiheutuvia kustannuksia sekä kannustamaan pk-yrityksiä toimimaan yli rajojen. Asianajajaliitto katsoo, että myös kyseistä direktiiviehdotusta voidaan pitää perusteltuna ehdotuksen tausta ja tarkoitus huomioon ottaen. 

 

Siirtohinnoittelua koskeva direktiiviehdotus pyrkii poistamaan yritysten joutumista oikeusriitoihin sekä kaksinkertaisen verotuksen kohteeksi. Asianajajaliitto näkee kannatettavana ja yritysten oikeusturvaa parantavana sen, että EU-tasolla pyritään harmonisoimaan siirtohinnoitteluun liittyviä periaatteita sekä määrittelemään direktiivitasolla jäsenvaltioita velvoittavia termejä ja käytänteitä, jotka tällä hetkellä pohjautuvat pitkälti OECD:n ohjeistuksiin. Erityisen kannatettavana Asianajajaliitto pitää sitä, että eri maiden termit ja käytänteet yhtenäistetään, koska nykyisellään kukin valtio on tulkinnut termejä ja käytänteitä oman sisäisen lainsäädäntönsä ja ohjeidensa mukaisesti.

 

Asianajajaliitto pitää lisäksi hyvänä, että jäsenvaltioiden välillä harmonisoitu yhtenäinen siirtohinnoitteludirektiivi vähentää yritysten riskiä kaksinkertaiselta verotukselta tai yliverotukselta.

 

Kaikkien edellä mainittujen direktiiviehdotusten osalta Asianajajaliitto korostaa selkeän ja ennustettavan sääntelyn tarpeellisuutta. Asianajajaliitto muistuttaa myös, että kaikkien direktiiviehdotusten artiklojen tulisi olla siinä määrin täsmällisiä, ettei jäsenvaltioille jää toisistaan poikkeavaa tulkintavaraa sisäistä lainsäädäntöä säätäessään. Asianajajaliitto katsoo, että tämä on ensiarvoisen tärkeää ottaen huomioon ehdotuksien tavoitteet selkeyden ja ennustettavuuden tuomisesta EU:n sisämarkkinoilla toimiville yrityksille.

 

 

Lopuksi Asianajajaliitto haluaa kunnioittaen tuoda esiin, että direktiivipohjaista verosääntelyä on tullut viime vuosina erittäin paljon, ja se on usein saatettu voimaan kiireellä (esimerkkinä koron määritelmä ja KHO:n päätös korkosuojauksesta). Tämä on puolestaan ollut omiaan johtamaan tulkintatilanteisiin, kansallisiin eroavaisuuksiin ja siten epävarmuuteen direktiivin tulkinnasta ja soveltamisesta. Näin ollen, jos tämän lausunnon kohteena olevat laajat ja merkitykselliset verotusta käsittelevät direktiiviehdotukset etenevät, Asianajajaliiton näkemyksen mukaan Suomen pitäisi pyrkiä vaikuttamaan EU-tasolla siten, että direktiivien sisältö olisi mahdollisimman täsmällistä ja selkeää, jotta minimoidaan mahdolliset erilaiset tulkinnat eri jäsenvaltioissa. Lisäksi Asianajajaliitto pitää tärkeänä, että jäsenvaltioille taataan riittävästi aikaa direktiivien implementointiin sen jälkeen, kun direktiivit on hyväksytty.

 

 

Helsingissä 27. päivänä syyskuuta 2023

 

SUOMEN ASIANAJAJALIITTO 

 

Niko Jakobsson

Suomen Asianajajaliiton pääsihteeri

 

 

LAATIJAT

Asianajaja Sami Tuominen, Helsinki

Asianajaja Maria Solala-Aro, Helsinki