Lausunto sosiaaliturvaetuuksien ulosmittausta koskevasta työryhmämietinnöstä

Oikeusministeriölle

 

Dnro L2023-27

 

Lausuntopyyntönne: VN/10364/2022, 5.5.2022

 

Suomen Asianajajaliitto (jäljempänä Asianajajaliitto) esittää pyydettynä lausuntona seuraavaa oikeusministeriön työryhmän mietinnöstä Sosiaaliturvaetuuksien ulosmittaus.

 

 

Asianajajaliitto pitää työryhmän mietinnössä esitettyjä tavoitteita hyväksyttävinä, sikäli kuin esitetään, että ulosmittauskiellosta säädettäisiin vain niiden etuuksien osalta, jotka myönnetään eläke- tai sosiaalilainsäädännön nojalla määrättyyn tarkoitukseen. Asianajajaliitto katsoo myös, että työryhmän asettamisen tavoitteeksi asetettua ulosmittausjärjestelmän yksinkertaistamista voidaan pitää kannatettavana. Muilta osin Asianajajaliitto katsoo, että ulosmitattavuuden tulisi määräytyä sen perusteella, ylittääkö etuuden määrä (muiden tulojen kanssa) suojaosuuden määrän. 

 

Työryhmän mietinnössä esitettyjä suuntaviivoja ulosmittauksen laskentasääntöjen uudistamisesta Asianajajaliitto pyytää saada kommentoida vireillä olevan, sitä koskevan uudistushankkeen seuraavassa vaiheessa. 

 

Asianajajaliitto pitää tärkeänä, että ulosottotoimen resurssit mitoitetaan siten, että tehokas täytäntöönpano varmistetaan. Siten uudistusta ei tulisi suunnitella perustuen valtion kokonaisperintäsummien optimointiin, vaan tarpeeksi nopean ja varman täytäntöönpanotoimen varmistamiseen. 

 

Lausuntopyynnössä esitettyjen kysymysten osalta Asianajajaliitto lausuu seuraavaa. 

 

Vastaukset lausuntopyynnössä esitettyihin kysymyksiin. 

 

 

Asianajajaliitto pitää kannatettavana ehdotusta, jonka mukaan sosiaaliturvaetulain vaikutusta ulosmitattavuuteen vähennetään edellä todetusti. 

 

Ehdotuksen toteuttamisella on tasapuolista kohtelua edistävää vaikutusta, mutta sillä voi olla negatiivinenkin vaikutus niissä tilanteissa, joissa velallisen velat ovat niin suuret, että velallisella ei ole realistisia mahdollisuuksia päästä niistä eroon. 

 

Asianajajaliitto ei osaa tässä vaiheessa arvioida millaisia kustannuksia ehdotuksen toteuttamisesta tarkemmin aiheutuisi. Tähän palattaneen jatkovalmistelun yhteydessä. 

 

Muuna kommenttina ehdotuksesta Asianajajaliitto toteaa, että ehdotettua ulosmittausuudistusta tulisi huomioida myös velkajärjestelylainsäädännön puolella ja yhteensovittaa siihen. 

 

 

Mietinnössä ehdotetaan, että ulosmittauksen laskentasäännöt uudistettaisiin kokonaisuutena mietinnössä hahmotellulla tavalla. 

 

Asianajajaliitto kannattaa uudistusta varauksin, koska ulosottomenettelyn tarkoituksena lähtökohtaisesti tulisi olla velkojen tehokas perintä, ilman muita tavoitteita. Siten Asianajajaliiton näkemysen mukaan tulisi suhtautua varovaisesti uudistukseen, jonka johdosta eri tulotasoilla alettaisiin soveltamaan eri ulosottoprosentteja. Asianajajaliitto katsoo, että suojaosuuden ylittäviltä osin tulisi ulosmitata samoilla prosenteilla kaikkien velallisten osalta myös niin velallisten kuin velkojienkin yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Asianajajaliitto katsoo, että uudistus saattaisi asettaa erityisesti velkojat keskenään erilaiseen asemaan riippuen siitä, minkälaiset tulot ulosmittauksen kohteena olevalla velallisella kussakin tapauksessa olisi.

 

Uudistuksen vaikutukset tulisi arvioida tarkemmin jatkoselvittelyn yhteydessä. Asiassa on tärkeitä tasoarvo-, oikeusturva- ja kannustavuusnäkökohtia, joiden yhteensovittaminen tehokkaaseen ulosottomenettelyyn on tärkeää. 

 

Asianajajaliitto ei osaa arvioida millaisin kustannuksin uudistus olisi toteuttavissa. Kustannuksia onkin selvitettävä ja arvioitava jatkokäsittelyvaiheessa. 

 

Asianajajaliitto toteaa, että käytännössä tulisi olemaan vaikeata arvioida tulot ja perintäprosentit oikein. Esimerkiksi yksinyrittäjien tulot vaihtelevat työtilanteen ja sesongin mukaan paljonkin ja yritystoiminnan kulut on pystyttävä jaksottamaan oikein. 

 

 

Asianajajaliitto toteaa olevan vaikeasti arvioitavissa, tulisiko käyttää suurempaa tai pienempää suojaosuutta ja vastaavasti ulosmitata ylimenevistä tuloista ankarammin tai lievemmin. Lähtökohtana tulee tässäkin olla Asianajajaliiton näkemysen mukaan, että kohtuullisen, keskimääräisen toimeentulotasotarpeen ylittäviltä osin tulisi tasapuolisesti ja yhdenvertaisuutta kunnioittaen ulosmitata muu ulosmitattava omaisuus. 

 

 

Asianajajaliitto katsoo, että velallisen suojaosuutta määriteltäessä voidaan harkita elatuksen varassa olevan puolison poisjättämistä. Puolisolla on lähtökohtaisesti oikeus sosiaaliturvaan omaltakin osaltaan ja puolison ansaitsemismahdollisuudet ja tulot voivat vaihdella. Käytännössä on usein hankalaa oikealla tavalla arvioida puolisoiden välistä tulojenjakoa sekä tehtäviä vähennyksiä, huomioiden muun muassa, että myös puolisolla on elatusvelvollisuus. 

 

Sen seikan arvioiminen tulisiko elatuksen varassa olevien lasten kulut huomioida suojaosuuden korottavana määränä tai vähennyksenä ulosmitattavasta määrästä ulosmittauslaskelman lopuksi, vaatii vielä jatkoselvityksiä. Laskentatapa ei saisi kuitenkaan johtaa siihen, että suuri osa velallisista käytännössä vapautuisi kokonaan maksamasta perinnässä olevia velkojaan, jolloin he samalla käytännössä menettäisivät luottokelpoisuutensa kokonaan. 

 

 

Asianajajaliitto arvioi, että nykyinen järjestelmä automaattisesti määräytyvillä vapaakuukausilla on kohtuullinen ja tehokkaampi kuin siirtyminen järjestelmään, jossa vapaakuukaudet myönnettäisiin tapauskohtaisesti velallisen pyynnöstä. 

 

 

Helsingissä 7. päivänä heinäkuuta 2023

 

SUOMEN ASIANAJAJALIITTO 

 

Niko Jakobsson

Suomen Asianajajaliiton pääsihteeri

 

 

LAATI

Asianajaja Olof Rehn, Helsinki