Lausunto rikosprosessin sujuvoittamista arvioineen työryhmän muistiosta

Oikeusministeriölle

 

L2023-25

 

Lausuntopyyntönne: VN/24963/2022, 5.5.2023

 

Pyydettynä lausuntona Suomen Asianajajaliitto (jäljempänä ”Asianajajaliitto”) esittää seuraavaa: 

 

 

Asianajajaliitto kannattaa rikosprosessin sujuvoittamista ja katsoo, että työryhmän mietintö sisältää huomattavan määrän toteuttamiskelpoisia ehdotuksia, joilla pystytään sujuvoittamaan oikeudenhoitoa sekä säästämään kaikkien oikeudenkäyntien osapuolten aikaa ja muita resursseja. Asianajajaliiton näkökulmasta rikosprosessin sujuvoittamista selvitettäessä on keskeistä huolehtia ja varmistaa rikoksesta epäillyn ja syytetyn oikeusturvan toteutuminen rikosprosessin kaikissa vaiheissa. Asianajajaliitto pitää ensiarvoisen tärkeänä, että oikeusturva ei saa prosessia uudistettaessa vaarantua prosessitaloudellisten syiden varjolla. 

 

 

 

Asianajajaliitolla ei ole huomautettavaa mietinnössä esitettyyn. Asianajajaliitto kannattaa viranomaisharkinnan käytön laajentamista ja sen periaatteiden täydentämistä. 

 

 

Asianajajaliitolla ei ole huomautettavaa mietinnössä esitettyyn. Asianajajaliitto kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että päätöksentekoon ja -tekijään liittyvät muutokset edellyttävät nykyistä yksilöidympää sääntelyä. 

 

 

Asianajajaliitolla ei ole huomautettavaa mietinnössä esitettyyn. Asianajajaliitto kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että päätöksentekoon ja -tekijään liittyvät muutokset edellyttävät nykyistä yksilöidympää sääntelyä. 

 

 

Asianajajaliiton näkemyksen mukaan esitutkinnan muotomääräyksiä on mahdollista keventää erityisesti digitalisaatiota ja sähköisiä prosesseja hyödyntämällä. 

 

 

Asianajajaliitto suhtautuu kielteisesti mietintöön kirjattuun ajatukseen siitä, että esitutkinnan suorittaminen olisi riippuvainen asianomistajan huolellisuusvelvollisuuden täyttämisestä. Näkemuksemme mukaan rikoksen uhrin tehtävänä ei ole pyrkiä estämään rikoksen tapahtumista, vaan rikosten torjuminen on ensisijaisesti viranomaisten vastuulla. Vastuuta tapahtuneesta rikoksesta ei näin ollen tulisi siirtää asianomistajan vastuulle sitoen esitutkinnan suorittamista asianomistajan huolellisuusvelvoitteeseen. 

 

Työryhmä esittää, ettei esitutkintaa käynnistettäisi asiassa, jonka poliisi lähettäisi sovitteluun.  Asianajajaliitto huomauttaa tähän liittyen, että esitutkinnan käynnistäminen saattaa vaikuttaa asianosaisten mahdollisuuteen saada esimerkiksi oikeusapua tai korvausta oikeusturvavakuutuksesta. Tämä asia tulee huomioida asiaa tarkemmin selvitettäessä. 

 

 

Asianajajaliitto yhtyy työryhmän näkemukseen siitä, että esitutkinnan keskeyttämisen edellytyksiä tulisi arvioida ja täsmentää. 

 

 

Asianajajaliitto jakaa mietinnössä esitetyn huolen siitä, että esitutkinnan rajoittamista koskevien perusteiden vaihteleva soveltamiskäytäntö sekä lisääntynyt käyttö on ongelmallista  oikeusturvan toteutumisen kannalta. Toisaalta tiettyjen rikosten osalta esitutkinnan rajoittaminen saattaa muodostaa käytännössä asiallisesti dekriminalisointiperusteen (esimerkiksi huumausaineen käyttörikosten kohdalla). 

 

Asianajajaliitto katsoo, ettei rajoittamisperusteita tulisi ainakaan laajentaa nykyisestä. Asianajajaliitto ei kannata varauksetta myöskään työryhmän ajatusta siitä, että tutkintaa voitaisiin rajoittaa ilmoittajan passiivisuuden perusteella. Vähimmäisedellytyksinä tällaisissa tilanteissa tulisi olla ainakin se, että asianomistaja on asiasta tietoinen ja antanut rajoittamiselle suostumuksensa. Esimerkiksi oikeudenkäytössä kuultavan uhkaamisrikokset ovat verrattain yleisiä, ja nähdäksemme voisi olla riskinä, että asianomistajan passiivisuus voisi johtua esimerkiksi kuultavaan kohdistetusta uhkailusta. Asianajajaliitto katsoo, että esitutkintalain 7 luvun 2 § mahdollistaa jo nykyisellään asianomistajan kuulematta jättämisen, mitä on pidettävä riittävänä. 

 

 

Asianajajaliitto katsoo, että fraasimalleja hyödyntämällä on mahdollista sujuvoittaa ja nopeuttaa päätöksentekoa. Perusteluvelvollisuutta ei tule kuitenkaan keventää. 

 

 

Asianajajaliitto kannattaa työryhmän ehdotusta siitä, että tarpeelliset tiedot toimitetaan asianomistajalle etukäteen siten että asianosainen pystyy arvioimaan omaa asemaansa sekä sitä tarvitseeko hän avustajan. Ilmoitusten läpikäyminen kuulustelun aluksi on Asianajajaliiton näkemyksen mukaan tarpeellista, mikäli asianosaisella ei ole lainoppinutta avustajaa apunaan. Mikäli asianosaisella on avustaja ja asianosainen on saanut ja tutustunut ennakkoilmoitukseen, suullisesta oikeuksien ja velvollisuuksien ilmoittamisesta on nähdäksemme mahdollista luopua ilman, että asianosaisen oikeusturva vaarantuu. 

 

 

Asianajajaliitto kannattaa tehtävien siirtämistä pääosin Ulosottolaitoksen hoidettavaksi. 

 

 

 

Asianajajaliitto pitää pääosin kannatettavana työryhmän näkemystä sakkomenettelyn kokonaistarkastelusta ja -uudistamisesta sekä tavoitteesta laajentaa sakkomenettelyä. 

 

 

Asianajajaliitto pitää työryhmän näkemystä kannatettavana. Nähdäksemme suppeaa esitutkintaa voisi laajentaa myös lieviin pahoinpitelytapauksiin, mikäli asianomistaja ei esitä korvausvaatimusta. 

 

 

Asianajajaliitto suhtautuu varauksella ”pikaoikeudenkäynti”-termin käyttöön. Nähdäksemme kuvatulle menettelylle parempi nimitys olisi esimerkiksi nopeutettu oikeudenkäyntimenettely. Sinänsä ideaa ja tavoitetta edistää rikosvastuun toteutumista erityisesti niissä tapauksissa, joissa epäiltyä olisi myöhemmin vaikea tavoittaa haasteen tiedoksiantamiseksi ja pääkäsittelyyn paikalle saamiseksi, ja tällä tavoin vähentää mahdollisia peruuntumisa sekä epäiltyjen tavoittamiseen kuluvaa aikaa voidaan Asianajajaliiton näkemyksen mukaan pitää kannatettavana. Muilta osin Asianajajaliitolle ei ole huomautettavaa mietintöön.

 

 

Asianajajaliitto ei pidä ns. Ruotsin mallia kannatettavana. Asianajajaliiton näkemyksen mukaan Ruotsin malliin liittyy ensinnäkin riski siitä, että nykyisellään sakkomenettelyyn soveltuvat asiat siirtyisivät nopeutettuun käsittelyyn. Tämä ei nähdäksemme sujuvoita rikosprosessia, vaan vaikutus voisi olla päinvastainen. 

 

Toisekseen työryhmän ehdotukseen liittyy heikennyksiä rikoksesta epäillyn oikeusturvan kannalta. Ehdotuksen mukaan epäillyn tulisi olla sekä tavoitettavissa ja aktiivinen prosessin eri vaiheissa. Tämän voi nähdä paitsi syrjäyttävän avustajan kokonaan myös siirtävän vastuuta prosessista rikoksesta epäillylle. Vastuun siirtäminen prosessissa nykyistä enemmän rikoksesta epäillylle todetaankin muistiossa olevan yksi ns. Ruotsin mallin merkittäviä etuja. Asianajajaliitto katsoo, että esitetty tavoite ja etu eivät kuitenkaan riittävällä tavalla huomioi rikoksesta epäillyn perusoikeuksia, kuten myötävaikuttamattomuusperiaatetta tai puolustautumisoikeuksia.  

 

Mikäli ns. Ruotsin malliin siirryttäisiin, siirtyminen tulisi toteuttaa määräaikaisella pilottihankkeella kuten Ruotsissa ja varmistaa myös oikeudellisten avustajien saatavuus – muistiossa rikosprosessiketjun viranomaisten eli poliisin, syyttäjän, tuomioistuinviraston, käräjäoikeuksien, Oikeuslääketieteen laitoksen ja kriminaalihuollon lisäksi työskentelytapa edellyttäisi oikeudellisen avun koordinointia ja mahdollisia päivityspalveluja. 

 

 

 

Asianajajaliitto kannattaa sovittelun lisäämistä, laajentamista ja kehittämistä.  Asianajajaliiton näkemyksen mukaan olisi tarpeellista tarjota lisäkoulutusta sovittelumahdollisuuksien tunnistamiseksi niin poliisille, avustajille kuin tukihenkilöille. Asianajajaliitto kannattaa myös työryhmän ehdotusta sovittelumahdollisuudesta jo ennen esitutkinnan suorittamista. Tällaisen edellytyksenä tulee toki olla kaikkien osapuolten suostumus. Lisäksi tulee varmistua siitä, että osapuolet ymmärtävät oman asemansa ja että asianosaisilla on mahdollisuus konsultoida avustajaa. Huomiota on kiinnitettävä myös avustajan saavutettavuuteen ja siihen, että myös julkinen oikeusapu on saatavilla. 

 

 

Asianajajaliitto kannattaa työryhmän esitystä siitä, että rikosasioiden sovittelun mahdollisuutta tuomioistuimessa tulisi selvittää. 

 

 

 

Asianajajaliitto kannattaa syyteneuvottelun soveltamisalan laajentamista sekä videoyhteysmahdollisuuden laajentamista tunnustamisoikeudenkäynteihin. Asianajajaliitto katsoo, että syyttäjien tulisikin suhtautua syyteneuvottelun mahdollisuuteen avoimin mielin. Syyteneuvottelua voisikin hyödyntää ainakin törkeissä huumausainerikoksissa sekä vaarantamisrikoksissa. 

 

 

Asianajajaliitto kannattaa työryhmän esitystä asiasta.

 

 

 

Asianajajaliiton näkemyksen mukaan ennen hallinnollisten seuraamusten laajentamista tulisi koota kattava data liikennevirhemaksuista ja arvioida nykyisen liikennevirhemaksukäytännön toimivuutta. Asianajajaliitto suhtautuu myönteisesti koulutuksen ja tietosuojan lisäämiseen. Mikäli hallinnollisten seuraamusten käyttöä päädytään laajentamaan, tulee huolehtia myös toimivista oikeusturva- ja muutoksenhakukeinoista. 

 

 

 

Asianajajaliitto kannattaa työryhmän esitystä asiasta.

 

 

Asianajajaliitto suhtautuu ehdotettuun asiaan myönteisesti ja korostaa myös omalta osaltaan, että on tärkeää varmistua siitä, että oikea henkilö on vastaanottanut tiedon sekä ymmärtää, mitä asia tarkoittaa ja miten hänen tulee toimia asian suhteen. 

 

 

Asianajajaliitto kannattaa noudon määräyksen täskemtämistä ja työryhmän ehdottamaa kokonasarviointia. Asianajajaliitto ei näe periaatteellista estettä noutoon liittyvän kiinnioloajan kasvattamiseen viidestä päivästä seitsemään päivään.

 

 

Asianajajaliitto ei kannata ehdotettua muutosta. Asianajajaliitto huomauttaa lisäksi, että oikeusavustajan käyttäminen oikeudenkäynnissä ei voi missään nimessä olla vastaajan osalta rangaistusta korottava peruste. Oikeus avustajaan ja puolustautua on vastaajan perusoikeus.

 

 

Asianajajaliitto suhtautuu myönteisesti kirjallisen menettelyn käyttöalan laajentamiseen. Asianajajaliitto kannattaa niin ikään työryhmän esitykseen sisältyvää ehdotusta tietoisuuden, koulutuksen ja ohjeistuksen lisäämisestä. 

 

 

Asianajajaliitto suhtautuu kielteisesti perusteluvelvollisuuden keventämiseen ja toteaa, että vaikka valtakunnallisten fraasimalleja hyödyntämällä onkin mahdollista sujuvoittaa ja nopeuttaa päätöksentekoa, ei fraasimallien käyttöönotto saisi tosiasiallisesti johtaa perusteluvelvollisuuden keventämiseen. 

 

 

 

Asianajajaliitto suhtautuu kielteisesti mietinnössä esitettyihin vaihtoehtoihin. Asianajajaliiton näkemyksen mukaan prekluusio heikentäisi perustavanlaatuisesti vastaajan oikeusturvaa. Asianajajaliitto huomauttaa, että tuomioistuin voi nykyiselläänkin huomioida oikeudenkäyntikuluja ja palkkiota määrätessään mahdollisen vastaajan tai vastaajan avustajan toimista aiheutuneen selvän viivytyksen oikeudenkäyntiin. Asianajajaliitto pitää myös epäasiallisena ja paikkansa pitämättömänä mietintöön sisällytettyä eduskunnan oikeusasiamiehen varsin spekulatiivista näkemystä, jonka mukaan avustajat pyrkisivät toisinaan tarkoituksellisesti sotkemaan tai viivyttämään oikeudenkäyntiä. Asianajajaliitto toteaa, että asianajalla on velvollisuus parhaan kykynsä mukaan valvoa asiakkaansa etua ja oikeutta aina lakia ja hyvää asianajajatapaa noudattaen. 

 

 

Asianajajaliitto ei kannata ehdotusta. 

 

 

Asianajajaliitto ei kannata ehdotusta. 

 

 

Asianajajaliitto ei kannata ehdotusta. 

 

 

Asianajajaliitto suhtautuu  varovaisen myönteisesti todistajien ennakolliseen kuulemiseen. Asianajajaliitto kuitenkin huomauttaa, että asiassa tulee huomioida myös vastakuulusteluoikeus. 

 

 

 

Asianajajaliitto suhtautuu ehdotettuun asiaan myönteisesti ja yhtyy asiassa perustuslakivaliokunnan näkemyksiin. 

 

 

Asianajajaliitto kannattaa työryhmän ehdotusta siitä, että lautamiesjärjestelmän tarpeellisuutta tai järjestelmän lakkauttamista olisi perusteltua selvittää. 

 

 

 

Asianajajaliitto kannattaa työryhmän ehdotusta asiassa. 

 

 

Asianajajaliitto kannattaa työryhmän ehdotusta asiassa.

 

 

 

Asianajajaliitto kannattaa esitutkintaviranomaisten yhteistyön lisäämistä. 

 

 

Asianajajaliitto kannattaa työryhmän ehdotusta asiassa.

 

 

Asianajajaliitto kannattaa lähtökohtaisesti tallennettujen kuulustelujen käytön lisäämistä. Jatkoselvityksessä voitaneen selvittää tarkempaa tallennusmuotoa ja videon ja pelkän äänitallenteen hyödyntämiseen liittyviä eroja ja eri osapuolten näkemyksiä käyttökelpoisimmasta tallennusmuodosta. 

 

 

Asianajajaliitto suhtautuu asiaan myönteisesti. Asiassa on huomioitava myös puolustuksen mahdollisuus saada aineisto haltuunsa. 

 

 

 

Mietintöön sisältyvillä kehittämisehdotuksilla on pyritty helpottamaan erityisesti esitutkintaviranomaisten työtaakkaa. Kehittämisehdotukset saattavat kuitenkin lisätä avustajien työtä. Toisaalta prosessin sujuvoittaminen vähentänee rikosasioihin liittyvää tyhjäkäyntiä, ja Suomen Asianajajaliitto suhtautuu erittäin myönteisesti esimerkiksi tapoihin vähentää istuntojen peruuttamisia. Ylipäätään Asianajajaliitto katsoo, että työryhmän mietintöön sisältyy huomattava määrä toteuttamiskelpoisia ehdotuksia. 

 

 

 

Asianajajaliiton näkemyksen mukaan syyttäjävetoinen esitutkinta olisi tehokkain tapa sujuvoittaa rikosprosessia. Erityisesti vaativissa rikosasioissa syyttäjän tulisi toimia tutkinnanjohtajana. 

 

 

Helsingissä 31. päivänä elokuuta 2023

 

SUOMEN ASIANAJAJALIITTO

 

Niko Jakobsson

Suomen Asianajajaliiton pääsihteeri

 

 

LAATI

Asianajaja Pekka Ylikoski, Helsinki