Lausunto arviomuistiosta tuomareiden etäosallistumismahdollisuudesta hallintoprosessissa

Oikeusministeriölle

 

L2023-35

 

Lausuntopyyntönne: Dnro VN/18066/2023, 16.6.2023

 

Pyydettynä lausuntona Suomen Asianajajaliitto (jäljempänä ”Asianajajaliitto”) esittää seuraavaa. 

 

 

Asianajajaliitto katsoo, että asiasta on tarpeen säätää laissa. Hyötynä asiassa voitaisiin pitää varautumista mahdollisiin poikkeusoloihin. Esimerkiksi tulevan mahdollisen pandemian tai muun yhteiskunnan toimintaan laajasti vaikuttavan tekijän aikana voisi olla tarpeen, että tuomarin mahdollisuudesta osallistua etänä suulliseen käsittelyyn olisi säädetty lailla. 

 

Edelleen hyötynä olisi tuomioistuinten ruuhkautumisen ehkäiseminen poikkeusoloissa ja esimerkiksi mahdollisten kokoontumisrajoitusten aikana, mikäli tuomarin etäosallistuminen suullisen käsittelyyn fyysisesti olisi mahdollista ja siitä olisi säädetty lailla.

 

Mahdollisena haittana Asianajajaliitto näkee oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja suullisen käsittelyn tarkoituksen vaarantumisen, sillä tuomari ei pystyisi oletettavasti etäosallistumisen keinoin tekemään yhtä hyvin havaintoja todistajien ja muiden kuultavien elekielestä ja ilmeistä, mikä on usein keskeistä suullisessa käsittelyssä. Tulkkaus etäyhteydellä ei myöskään aina ole sujuvaa tai onnistunutta, mikä tuo oman haasteensa oikeudenmukaisen ja sujuvan oikeudenkäynnin järjestämiseen etäyhteyksin. Tämän vuoksi Asianajajaliitto katsoo, että etäosallistumisen mahdollisuus suullisessa käsittelyssä tulisi olla jatkossakin vain poikkeustilanteissa sallittu.

 

Lisäksi Asianajajaliitto korostaa, että myös poikkeusoloissa tuomioistuimen teknisten valmiuksien mukaan lukien etälaiteet tulee olla teknisesti riittävät, jotta havainnointi ja puheenkuuluvuus oikeusalista on riittävä.

 

Lisäksi Asianajajaliitto katsoo, että asioissa, jotka ovat lain mukaan käsiteltävä salassa eli yleisön läsnä olematta, kuten turvapaikka-asioiden suulliset käsittelyt, tuomarin etämahdollisuus tulisi rajata vain täysin äärimmäisen pakottaviin tilanteisiin, kuten esimerkiksi pandemian aikaisiin poikkeusoloihin ottaen huomioon myös tulkkaukselle asetettu luotettavuuden vaatimustaso sekä tietoverkkoihin- ja yhteyksiin kohdistuvan rikollisuuden kasvun tuomat riskit luotettavan ja salassa pidettävän kuulemisen toteuttamisessa. Suullisessa käsittelyssä selvitetään erittäin arkaluontoisia, yksityiselämään liittyviä salassa pidettäviä seikkoja, joiden selvittäminen etäyhteydellä ei ole kaikissa turvapaikkaan liittyvissä tapauksissa mahdollista eikä sitä sen vuoksi käytetä useimmissa tilanteissa Maahanmuuttoviraston kuulemisissakaan juuri tästä syystä.

 

Tämän kaltaisissa asioissa tuomareilla tulee olla aina käytössä vastaavat erityisen tietoturvalliset etälaitteet kuin esimerkiksi Maahanmuuttoviraston etäpuhutteluissa (Valtorin turvallisuusverkkopalveluiden eTuve). Tämä on turvapaikkajutuissa erityisen tarpeen, sillä ko. jutuissa saattaa joskus hakijan kotimaan viranomaisilla olla erityistä mielenkiintoa ja halukkuutta saada tietoja hakijasta ja käsiteltävästä asiasta. 

 

Tuomioistuinten etälaitteiston tietoturvavasta ja -suojasta tulee olla siten erityisen hyvin huolehdittu. 

 

 

Asianajajaliitto katsoo, että vaihtoehto 3 eli rajattu soveltaminen olisi paras tapa säädellä tuomarin mahdollisuutta osallistua etänä suullisiin käsittelyihin. Arviomuistiossa sivulla 23 esitelty ratkaisu voisi olla lähtökohtaisesti käyttökelpoinen tapa säätää asiasta.

 

Asianajajaliitto katsoo kuitenkin myös, että tietyt asiaryhmät (turvapaikka-asiat, lasten huostaanottoasiat sekä mielenterveyteen liittyvät pakkoriistot) tulisi rajata lähtökohtaisesti tuomarin etäosallistumismahdollisuuden ulkopuolelle, koska näissä asioissa on asianosaisen kannalta kyse yleensä heidän ihmisoikeussopimusten ja -sääntelyn mukaisista perusoikeuksistaan. Näissä jutturyhmissä tuomarin etäosallistuminen tulisi Asianajajaliiton näkemyksen mukaan olla lähtökohtaisesti kiellettyä. 

 

Näissä jutuissa voitaisiin tuomarin etäosallistuminen sallia vain erityisen poikkeuksellisissa tilanteissa, esimerkiksi tuomarin ollessa pandemian takia karanteenissa ja asianosaisen antaessa lisäksi etäosallistumiseen suostumuksensa. Kuitenkin kaikissa tilanteissa etäosallistumisen tekniikka tulisi olla riittävän edistynyttä, jotta oikeudenmukainen oikeudenkäynti olisi turvattu ja tuomari pystyisi etänä havaitsemaan kuultavan ilmeet ja eleet esteettä ja riittävän hyvin sekä kuulemaan keskustelut oikeussalista hyvin.

 

Lisäksi, kuten jo edelle todettu, salassapidon, tietoturvan ja -suojan osalta käytettävän tekniikan tulee olla etälaitteissa erittäin korkealla tasolla salakuuntelun ja hakkeroinnin estämiseksi (esim. edella mainittu eTuve-palvelu).

 

 

Lähtökohtaisesti mikäli ja kun etämahdollisuuden osalta lähtökohtana on tietoturvallinen etäyhteys, tuomarin etäosallistumisen paikasta tulee Asianajajaliiton näkemyksen mukaan säätää yleisesti siten, että etäyhteyspaikan tulee olla sellainen, jossa ulkopuoliset eivät pääse seuraamaan eivätkä kuulemaan oikeussalin tapahtumia eikä kuultavien kertomuksia eli istunnon salassapito ja toisaalta myös salirauha turvataan.

 

 

Asianajajaliitto katsoo, että tietyt asiaryhmät (kuten turvapaikka-asiat, lasten huostaanottojutut ja mielenterveyteen liittyvät pakkoriistot) tulee rajata lähtökohtaisesti tuomarin etäosallistumismahdollisuuden ulkopuolelle, koska näissä jutuissa on asianosaisen kannalta kyse yleensä heidän ihmisoikeussopimusten ja -sääntelyn mukaisista perusoikeuksistaan.

 

Perustelut liittyvät näissä jutuissa asioiden luonteeseen eli asianosaisten perusoikeuksiin ja korostettuun oikeuteen saada esittää asiansa tuomareille ilman esteitä ja jotta tuomarit voivat esteettä tehdä havaintoja asianosaisesta ja tämän kertomuksen uskottavuudesta. Näihin juttutyyppeihin liittyy edellä selostetusti myös korostunut tietoturva- ja salassapidon tarve, jonka lisäksi turvapaikkajutuissa tulkkaus tuo usein omat haasteensa etäkäsittelyihin.

 

 

Asianajajaliitto katsoo, että vähintään yhden tuomarin tulee olla aina fyysisesti läsnä istuntosalissa. Ilman erityistä syytä läsnäolovaatimuksen tulee koskea istunnon puheenjohtajaa. Asianosaisen suostumukselle ei tule antaa lähtökohtaisesti painoarvoa tässä asiassa.

 

 

Asian luonteen vuoksi tuomarin etäosallistuminen suulliseen valmisteluun voidaan Asianajajaliiton näkemyksen mukaan sallia yleisen soveliaisuusharkinnan puitteissa. Tässäkin tulee toki huomioida etäyhteyden tietoturvan ja salassapidon turvaaminen etälaitteiston osalta.

 

 

Asianajajaliitto katsoo, että asioiden luonne huomioiden tuomari ei voi osallistua katselmukseen etänä. Katselmus järjestetään havaintojen tekemiseksi kiinteistöstä, maisemasta, rakennelmasta tms. Näiden seikkojen havainnointi vaatii jo katselmuksen luonteen ja tavoitteen vuoksi tuomarin paikalla olon fyysisesti katselmuksessa.

 

Tarkastuksen voi jo nykylain nojalla toimittaa yksi hallinto-oikeuden lainoppinut jäsen. Tähän nähden ainakaan oikeudenkäynnin joutuisuuden näkökulmasta ei ole Asianajajaliiton näkemysen mukaan tarpeen sallia tarkastusta siten, että tuomari osallistuisi etänä tarkastukseen.

 

 

Asianajajaliitto ei näe, että etäosallistumisen säänteleminen aiheuttaisi tarvetta tarkastella oikeudenkäynnin julkisuutta koskevia säännöksiä. 

 

 

Asianajajaliitolla ei ole muuta lausuttavaa asiaan.

 

 

Helsingissä 31. päivänä elokuuta 2023

 

SUOMEN ASIANAJAJALIITTO 

 

Niko Jakobsson

Suomen Asianajajaliiton pääsihteeri

 

 

LAATI

Asianajaja, julkinen oikeusavustaja Ulla Riekki, Oulu