Lausunto Verohallinnon ohjeluonnoksesta “Sijoitusrahastojen verotuksesta ja TVL 20 a §:n sääntely”

Verohallinnolle

Dnro L2023-29

Lausuntopyyntönne: VH/2777/00.01.00/2023, 12.5.2023
LAUSUNTO VEROHALLINNON OHJELUONNOKSESTA ”SIJOITUSRAHASTOJEN VEROTUKSESTA JA TVL 20 A §:N SÄÄNTELY”

Suomen Asianajajaliitto (jäljempänä ”Asianajajaliitto”) kiittää mahdollisuudesta lausua luonnoksesta Verohallinnon ohjeeksi ”Sijoitusrahastojen verotuksesta ja TVL 20 a §:n sääntely”. Lausuntonaan Asianajajaliitto esittää seuraavaa.

1 Yleistä

Lausunnon kohteena olevassa ohjeluonnoksessa tullaan päivittämään aiemmin annettua Verohallinnon ohjetta siten, että ohjeessa huomioidaan Euroopan unionin tuomioistuimen (EUT) Suomea koskeva tuomio A SCPI, C-342/20 ja Helsingin hallinto-oikeuden EUT:n tuomion perusteella antama päätös nro H3151/2022 sekä korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätökset KHO 2022:130, KHO 2022:138, KHO 2022:139 ja KHO 2022:142. Ohjeeseen on päivityksen yhteydessä myös lisätty luku 3.2, jossa kerrotaan, missä olosuhteissa sijoitusrahastojen ja erikoissijoitusrahastojen verovapautta koskevia säännöksiä sovelletaan EU-oikeuden pääomien vapaan liikkuvuuden vaikutusten vuoksi ulkomaisiin yhtiö- ja trustimuotoisiin rahastoihin.

Asianajajaliitto pitää ohjeen päivittämistä tärkeänä nykyisen oikeustilan selkeyttämisen sekä verotuskäytännön yhtenäistämisen kannalta (ks. lausunnon luku 2). Asianajajaliitto kiinnittää kuitenkin huomioita ohjeen kohtiin, joissa tulisi huomioida EU-oikeuden vaatimukset (ks. lausunnon luku 3).

2 Ohjeeseen tehdyt päivitykset selkeyttävät oikeustilaa

Asianajajaliitto pitää Verohallinnon ohjeen päivittämistä tärkeänä siitä syystä, että ulkomaisten sijoitusrahastojen verotuskohtelua Suomessa vuoden 2020 alusta saakka säännellyt tuloverolain (TVL) 20 a §:n säännös on EU-oikeuden vastainen siltä osin, kun se asettaa ulkomaiset yhtiö- ja trustimuotoiset sijoitusrahastot epäedullisemman verotuksen kohteeksi sopimusperusteisiin sijoitusrahastoihin verrattuna. Vaikka Suomessa voidaan perustaa ainoastaan sopimusperusteisia sijoitusrahastoja, ei Suomen kansalliseen lainsäädäntöön perustuva vaatimus oikeuta ulkomaisten sijoitusrahastojen syrjivää verotuskohtelua. Erityisen selvää tämä on kun otetaan huomioon, että sekä UCITS- ja AIFM-direktiivi mahdollistavat sijoitusrahastojen perustamisen myös muissa juridisissa muodoissa.

EUT:n Suomea koskevan ennakkoratkaisun C-342/20 (A SCPI) jälkeen on selvää, että TVL 20 a §:n säännökseen sisältyvä sopimusperusteisuuden edellytys johtaa kiellettyyn pääomien vapaan liikkuvuuden rajoitukseen, joka ei ole hyväksyttävissä yleistä etua koskevilla pakottavilla syillä. Vastaavaan lopputulokseen on päädytty EUT:n päätöksen jälkeen myös KHO:n ratkaisukäytännössä (esim. trusteja koskeva KHO:n päätös 2022:130). Tästä johtuen Asianajajaliitto pitää kannatettavana Suomessa sovellettavan verotuskäytännön selkeyttämistä päivittämällä Verohallinnon ohjetta siten, että sekä EU-oikeudesta että EUT:n ja KHO:n oikeuskäytännöstä johtuvat vaatimukset on huomioitu päivitetyssä ohjeluonnoksessa ulkomaisten yhtiö- ja trustimuotoisten sijoitusrahastojen osalta asianmukaisesti.

3 Kansalliseen lakiin perustuvien edellytysten suhde EU-oikeuteen

Asianajajaliitto kiinnittää lausunnossaan kuitenkin huomioita siihen, että Verohallinnon päivitetyssä ohjeluonnoksessa viitataan edelleen sellaisiin Suomen kansallisiin säännöksiin perustuviin edellytyksiin, jotka voivat Asianajajaliiton näkemyksen mukaan johtaa kiellettyyn pääomien vapaan liikkuvuuden rajoitukseen.

Tällaisista edellytyksistä on kyse etenkin ohjeessa viitatuissa, TVL 20 a §:n säännökseen perustuvissa, sijoitusrahastojen osuudenomistajien lukumäärää sekä erikoissijoitusrahaston kahden miljoonan euron vähimmäispääomaa koskevissa vaatimuksissa. Ohjeen mukaan ulkomaisten sijoitusrahastojen verovapauden edellytyksenä on, että sijoitusrahastolla on vähintään 30 osuudenomistajaa. Ohjeessa viitataan myös erikoissijoitusrahastoja koskevaan verovapaudelle asetettuun lisäedellytykseen, jonka mukaan erikoissijoitusrahaston, joilla on vähemmän kuin 30 osuudenomistajaa tai erikoissijoitusrahastoa ei voida pitää avoimena, pääoman tulee olla vähintään kaksi miljoonaa euroa.

Asianajajaliitto huomauttaa, että vastaavalla tavalla kuin TVL 20 a §:ään sisältyvä sopimusperusteisuuden edellytys, myös osuudenomistajien lukumäärää tai erikoissijoitusrahaston vähimmäispääomaa koskevat edellytykset perustuvat Suomen kansallisiin säännöksiin, eikä vastaavia edellytyksiä sisälly UCITS- ja AIFM-direktiiveihin. Näin ollen Asianajajaliitto pitää mahdollisena, että kansalliseen lainsäädäntöön perustuvat edellytykset ovat omiaan suosimaan kotimaisia sijoitusrahastoja ja rajoittamaan pääomien vapaata liikkuvuutta.

EU-oikeuden etusija huomioiden Asianajajaliitto katsoo, että myös niiden ulkomaisten sijoitusrahastojen ja erikoissijoitusrahastojen, jotka eivät täytä kansallisessa lainsäädännössä asetettuja osuudenomistajien lukumäärää tai vähimmäispääomaa koskevia edellytyksiä, osalta tulee huomioida TVL 20 a §:llä tavoiteltu päämäärä, eli yhdenkertaisen verotuksen toteutuminen sijoittajan tasolla. Ulkomaiselle sijoitusrahastolle tai erikoissijoitusrahastolle tulee siten antaa myös näissä tilanteissa aito mahdollisuus osoittaa, että rahaston tilanne on objektiivisesti vertailukelpoinen vastaavaan kotimaiseen verovapaaseen sijoitusrahastoon verrattuna, eikä ulkomaisen rahaston verovapautta tule evätä yksinomaan sillä perusteella, ettei se täytä osuudenomistajien lukumäärää tai vähimmäispääomaa koskevia edellytyksiä.

Helsingissä 5. päivänä kesäkuuta 2023

SUOMEN ASIANAJAJALIITTO

Niko Jakobsson
Suomen Asianajajaliiton pääsihteeri

LAATIJAT

Asianajaja Heikki Wahlroos, Borenius Asianajotoimisto Oy
Asianajaja Anna Tallgren, Borenius Asianajotoimisto Oy

Suomen Asianajajaliiton lausunnot valmistellaan oikeudellisissa asiantuntijaryhmissä, joiden toiminnassa on mukana noin 120 asianajajaa. Tämä lausunto on valmisteltu vero-oikeuden asiantuntijaryhmässä.