Advokaatti: Oikeudenkäyntien videointi lykkääntyy

Tuoreessa asianajajien jäsenlehti Advokaatissa kerrotaan, että käräjäoikeuden todistajankuulemisten videointi lykkääntyy. Videoinnin oli alun perin määrä alkaa vuoden 2023 alusta, mutta nyt uudistuksen odotetaan astuvan voimaan vuoden 2025 alkupuoliskolla.

Syynä lykkääntymiseen on videotallenteiden vaatiman järjestelmän sekä sen edellyttämän asennustyön kilpailutuksen viivästyminen, Tuomioistuinvirastosta selvitetään.

Muutoksen tultua voimaan todistajien kertomukset videoidaan käräjäoikeudessa, eikä henkilöitä kuulla hovioikeudessa uudelleen ilman erityistä syytä. Suullinen todistelu hovioikeudessa siis korvataan tallenteilla.

Tallenneuudistus lykkääntyy vuoteen 2025 – vaikutus asianajajan työhön pitää ymmärtää jo nyt

Busted! Advokaatti murtaa asianajajiin liittyviä myyttejä

Asianajajiin liittyy paljon väärinkäsityksiä. Advokaatin juttuun on koottu yleisimpiä harhaluuloja ja väärinkäsityksiä, joihin asianajajat törmäävät ammatistaan niin mediassa kuin asiakkaidenkin keskuudessa. Yksi yleisimmistä on, että asianajaja on sama asia kuin juristi tai lakimies.

Juristi eli lakimies on yleistermi, jolla tarkoitetaan kaikkia oikeustieteellisen tutkinnon suorittaneita henkilöitä. Asianajaja puolestaan on suojattu ammattinimike, jonka käyttö on tarkkaan rajattua.

Asianajajaksi haluavan tulee täyttää asianajajalaissa säädetyt kelpoisuusedellytykset, hänellä tulee olla riittävä työkokemus alalta ja lisäksi hänen tulee suorittaa erillinen asianajajatutkinto. Kaikki ehdot täytettyään hän voi hakea Suomen Asianajajaliiton jäseneksi – joka ei ole ammattiliitto vaan joka hyväksyy uudet asianajajat sekä valvoo ja sääntelee heidän ammatillista toimintaansa.

Totta vai tarua? Kuusi myyttiä asianajajista

Miksi asianajajat pitäisi mainita perustuslaissa?

Asianajajaliitolla on useita oikeudenhoitoa koskevia, lainsäädäntöön liittyviä tavoitteita alkaneelle hallituskaudelle. Asianajajaliiton pääsihteeri Niko Jakobsson esimerkiksi haluaisi kirjauksen asianajajista, asianajajayhteisöstä ja asianajosalaisuudesta perustuslakiin.

Asianajajat varmistavat kansalaisten oikeusturvan toteutumisen päivittäin tuomioistuin- ja viranomaisprosesseissa. Asianajajan asemaa ei kuitenkaan perustuslaki vielä tähän mennessä tunnusta – toisin kuin esimerkiksi syyttäjän ja tuomioistuinten. Asianajajakunnan riippumattomuuden sisällyttäminen perustuslakiin tekisi oikeusvaltiosta kriisinkestävämmän.

Niko Jakobssonin tavoite: Asianajajat perustuslakiin

Lue jutut verkkolehdestä ja tilaa myös uutiskirje

Lue kaikki jutut Advokaatti.fi-verkkolehdestä. Lähetämme myös Advokaatin uutiskirjeen lehden keskeisimmistä sisällöistä noin viisi kertaa vuodessa. Sinäkin voit liittyä jakelulistallemme, niin pysyt ajan tasalla oikeusalan kiinnostavimmista ilmiöistä. Tilaa uutiskirje. 

Lisätietoja: Johanna Kainulainen, Advokaatin toimituspäällikkö, puh. +358 40 721 7289, etunimi.sukunimi@asianajajaliitto.fi