Suomen Asianajajaliiton vastaukset hallitustunnustelija Petteri Orpon kysymyksiin

Hallitustunnustelija Petteri Orpo (kok.) on esittänyt eduskuntaryhmille 24 kysymystä, joihin annettujen vastausten perusteella valitaan hallitusneuvotteluihin kutsuttavat puolueet.

Asianajajaliitto on mielellään mahdollisuuksien mukaan mukana rakentamassa tulevan hallitusohjelman keskeisimpiä tulevaisuuden oikeusvaltion peruspilareita. Olemme vastanneet alla kysymyksiin, joiden osalta haluamme osoittaa, että hallitusohjelmassa on tarve myös oikeusvaltion, oikeudenhoidon ja oikeusturvan arvioimiselle.

Suomen Asianajajaliitto on lailla perustettu julkisoikeudellinen yhteisö, joka hyväksyy uudet asianajajat, valvoo ja sääntelee asianajajien toimintaa sekä osallistuu keskusteluun oikeusvaltion kehittämisestä. Kannanottomme lähtevät perus- ja ihmisoikeuksista, asianajajan perusarvoista, oikeuden saatavuudesta, oikeusvaltioperiaatteesta sekä asianajajakunnan itsenäisyyden ja riippumattomuuden turvaamisesta.

1. Mitkä ovat ne keskeiset yhteiskunnalliset muutokset, joita seuraavan hallituksen pitäisi mielestänne saada aikaan?

Hallituksen tulisi arvioida perustuslain ja siihen liittyvän lainsäädännön muutostarpeet ja siten turvata oikeusvaltioperiaatteen kannalta välttämätön oikeuslaitoksen ja oikeudenhoidon toimijoiden riippumattomuus myös yhteiskunnallisesti epävakaina aikoina.

12. Millä keinoin olisitte valmiita keventämään ihmisille, yrityksille ja julkiselle sektorille normeista ja byrokratiasta aiheutuvia kustannuksia sekä hallinnollista taakkaa?

Oikeusvaltion perusta on lainsäädäntö, jonka rajoissa yhteiskunta toimii. Suomalainen oikeusjärjestelmä nojaa ensisijaisena lähteenä lainsäädäntöön, jota täydentävät lain esitöistä ilmenevä lainsäätäjän tarkoitus ja etenkin ylimpien tuomioistuinten ratkaisukäytäntö. Tulevan hallituskauden keskeisin väline ohjata lainsäädäntövalmistelua on hallitusohjelma ja siihen tehdyt kirjaukset. Tärkeimmät lainsäädäntöhankkeet tuleekin kirjata hallitusohjelmaan virkamiesvalmistelun tueksi. Norminpurkutavoitteissa tulee huomioida koko lainsäädäntökehys. Siksi yksittäisten normien purkamisen sijaan tulisi keskittyä hallinnollisiin kokonaisuuksiin, ja huolellisesti laaditun arviomuistion perusteella pitää päättää lopulta toteutettavista toimenpiteitä. Lainsäädäntövalmistelu tulee resursoida aiempaa huomattavasti paremmin.

21. Miten vahvistaisitte sisäistä turvallisuutta ja oikeusvaltiota? Oletteko sitoutuneet oikeusjärjestelmän ja poliisin toimintakyvyn takaavien resurssien varmistamiseen? Millä keinoin torjuisitte jengi- ja nuorisorikollisuutta?

Kansainvälisesti suomalainen oikeusvaltio on vankalla pohjalla, joskin myös Suomen pisteet ovat laskeneet World Justice Projectin oikeusvaltioindeksissä. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää oikeudenhoidon määrärahojen riittämättömyyteen sekä eri oikeusvaltiotoimijoiden toimintaedellytyksiin ja riippumattomuuteen. Määrärahoja arvioidessa tulee huomioida koko oikeudenhoidon ketju: lisättäessä määrärahoja poliisille myös syyttäjien ja tuomioistuinten rahoitusta pitää lisätä samassa suhteessa, jotta ei synny resursseista johtuvia pullonkauloja esitutkinnan ja tuomioistuinkäsittelyn välille.

Keskeisiä oikeusturvaongelmia ovat muun muassa oikeusprosessien pituus ja oikeudenkäyntien kalleus. Asianajajaliitto on vastannut näihin haasteisiin esittämällä muun muassa työtapareformia, jolla voisi korjata siviili- ja rikosprosessin ongelmia. Yksityisten, yritysten ja yhteisöjen oikeudenkäyntien kalleuteen vaikuttavat suurelta osin paitsi kokonaisprosessin kesto, myös oikeusturvavakuutusten riittämättömät korvausrajat, rajoitusehdot ja enimmäiskorvausmäärä, jotka saattavat olla tosiasiallinen este oikeuden saavutettavuudelle. Oikeusapua tulee tarkastella sen kattavuuden laajentamiseksi ja etenkin keskituloisten auttamiseksi. Oikeudellisten palveluiden maantieteellisen saatavuuden ja laadun varmistamiseksi oikeusapupalkkioita pitäisi nostaa.

Suomeen tulisi perustaa ”Oikeudenhoidon Omakanta”, jossa jokaisella kansalaisella olisi mahdollista asioida sähköisesti tai seurata oman asiansa etenemistä oikeudenhoidon digitaalisessa järjestelmässä. Tämä tekisi oikeusprosesseista läpinäkyvämpiä ja vähentäisi manuaalisia prosesseja.

Tekoälyn mahdollisuudet on syytä arvioida, ja hallituksen tulisi yhtenä ensisijaisena toimenpiteenä perustaa ministeriöiden toimialarajat ylittävä työryhmä, jota vahvistetaan myös oikeuslaitoksen toimijoilla, pohtimaan tarvittavia uusia säännöksiä ja muutoksia lainsäädäntöön. Näin myös tekoälyyn liitetyt uhkakuvat tulisivat riittävän aikaisessa vaiheessa aktiivisin toimenpitein huomioitua sekä torjuttua.

Useat lapsiin kohdistuvat rikokset muuttuvat 1.10.2023 lähtien kiireellisesti käsiteltäviksi, kun esitutkintalain ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muutokset tulevat voimaan. Priorisointi voi johtaa muiden rikosasioiden viivästymiseen ja tällä voi olla vaikutuksia myös jengirikollisuuden. Hallituksen on seurattava aktiivisesti resurssien riittävyyttä ja tehtävä tarvittavia lisätoimenpiteitä, jotta muiden rikosasioiden käsittely ei viivästy.

22. Sitoudutteko yhdenvertaisen ja tasa-arvoisen Suomen rakentamiseen? Sitoudutteko kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kunnioittamiseen?

Perustuslain 6 §:n mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä, ketään ei saa syrjiä ja tasa-arvoa on edistettävä. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolaki edistävät yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa, ehkäisevät syrjintää sekä tehostavat syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeusturvaa. Hallituksen tulee huolehtia, että hallitusohjelma tukee yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon kunnioittamista sekä pyrkii aktiivisesti yhdenvertaisemman ja tasa-arvoisemman Suomen rakentamiseen.

Perustuslain 1 §:n 3 momentin mukaan Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi sekä yhteiskunnan kehittämiseksi ja Suomi on Euroopan unionin jäsen. Jo hyväksyttyjen ja voimaan saatettujen valtiosopimusten osalta Suomi on sitoutunut niissä säädettyihin kansainvälisoikeudellisiin velvoitteisiin ja hyväksynyt nämä osaksi oikeusjärjestystään. Eduskunnan perustuslakivaliokunnalla on perustuslain 74 §:n mukainen rooli huolehtia lainsäädännön suhteesta kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin.

Lisätietoa oikeusturvaohjelmasta

Asianajajaliitto on eduskuntavaalien alla esitellyt myös oikeusturvaohjelman, johon on koottu kansalaisen oikeusturvan kannalta kaikkein keskeisimmät teesimme alkavaa hallituskautta ajatellen. Lue lisää Asianajajaliiton oikeusturvaohjelmasta tästä. 

Lisätietoja:
Asianajajaliiton pääsihteeri Niko Jakobsson, p. 050 341 4593, niko.jakobsson@asianajajaliitto.fi
Asianajajaliiton viestintäjohtaja Sari Krappe, p. 040 562 0040, sari.krappe@asianajajaliitto.fi