Lausunto syyttäjän esitutkintayhteistyön tehostamista ja yhdenmukaistamista koskevasta ohjeluonnoksesta

Valtakunnansyyttäjän toimistolle

Dnro L2023-11

Lausuntopyyntönne: SY/569/2023, 28.2.2023
SYYTTÄJÄN ESITUTKINTAYHTEISTYÖN TEHOSTAMISTA JA YHDENMUKAISTAMISTA KOSKEVA OHJELUONNOS

Suomen Asianajajaliitto (jäljempänä ”Asianajajaliitto”) on saanut Valtakunnansyyttäjän toimistolta 28.2.2023 päivätyn lausuntopyynnön koskien esitutkintayhteistyön tehostamista ja yhdenmukaistamista koskevaa ohjeluonnosta ja sen liitettä

Asianajajaliitto lausuu luonnoksen johdosta kunnioittavasti seuraavaa.

1. Yleistä

Kuten työryhmälle annetun tehtävän taustatiedoissa on todettu, on kyseessä uuden, viranomaisten sisäisen toimintaohjeen päivittämisestä. Esitutkintayhteistyötä koskien on vuonna 2013 julkaistu raportti (VSV:n julkaisuja 7), joka, kuten muistiossakin todetaan, ei ole yleisesti saatavilla. Nyt käsiteltävänä oleva muistio koskee käytännössä lähes ainoastaan yhteistyötä esitutkintaviranomaisen ja syyttäjän välillä.

Esitutkinnassa avustajan tehtävänä on tuoda esille poliisin tutkinnalle vaihtoehtoisia tapahtumakulkuja ja huolehtia, että tutkinnassa hankitaan näitä tukevaa todistelua. Avustajien tulee saada riittävästi tietoa ja päästä osallistumaan tutkinnan eri vaiheissa voidakseen hoitaa tätä rooliaan. Kun avustaja pääsee mukaan esittämään näitä vaihtoehtoisia näkökulmia jo tutkinnan aikana, vältetään ylimääräistä todistelua ja erityisesti lisätutkintoja.

Asianajajaliitto pitää valitettavana, että muistiossa ei ole viitattu asianomistajan tai epäillyn avustajiin ja heidän mahdolliseen rooliinsa esitutkinnassa. Sen sijaan avustajan tarve on tunnustettu ohjeessa erityisesti rikoksesta epäillyn oikeuksien toteutumisen kannalta.

Asianajajaliitto toteaa, että esitutkintaa Suomessa tulisi, kuten muualla Euroopassa johtaa syyttäjä. Asianajajaliitto pitää tätä tärkeänä ja on nostanut sen esiin viime aikoina myös työtapareformissaan (https://työtapareformi.fi). Muistiossa ei kuitenkaan esitetä merkittäviä muutoksia nykytilaan. Asianajajaliitto ei yhdy sivulla 7 esitettyyn väitteeseen siitä, että nykytilanne joltain osin vastaisi muualla Euroopassa vallitsevaa tilaa. Tosiasiassa syyttäjät osallistuvat esitutkintatoimiin hyvinkin rajoitetusti ja täsmän seurauksena esitutkinnasta on käytännössä muotoutunut itsenäinen, rikosprosessuaalisesta kokonaisuudesta irtautunut osa viranhoitoa.

Muistion liitteenä olevan luonnoksen osalta Suomen Asianajajaliitto pyytää kohteliaimmin esittää seuraavat huomautukset.

2. Lausunto ohjeluonnoksesta

Yleinen osa
Esitutkintayhteistyön määritelmä

Luonnoksen sivulla 1 viitataan syyttäjän rooliin lisätutkintaa vaativissa tilanteissa ja sivulla 2 viitataan niihin vaatimuksiin, joita oikeudenmukainen oikeudenkäynti ja käsittelyn sujuvuus asettavat esitutkinnalle. Näissä yhteyksissä tulee tuoda esille yhteistyö epäillyn avustajan kanssa.

Samoin kohdassa 3 käsitelty syyttäjän rooli kattaa myös yhteistyön vähintäänkin asianomistajan, mutta myös epäillyn avustajan kanssa. Tämä on paitsi oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin kannalta välttämätöntä, mutta se myös edistää prosessin joutuisuutta käsittelyn myöhemmissä vaiheissa.

Erityinen osa
Esitutkintayhteistyön sisällöstä

Lisätutkintojen välttäminen on kaikkien asianosaisten etu, mutta valitettavasti juuri esitutkinnan aikana syntyvät puutteet yhteistyössä asianosaisten avustajien ja syyttäjän/tutkinnanjohtajan välillä ovat pääasiallinen syy lisätutkintaa koskeville vaatimuksille.

Riittävän varhain tapahtuva yhteydenpito syyttäjän ja epäillyn avustajan välillä ohjaisi asian tutkintaa nykyistä objektiivisempaan suuntaan ja mahdollistaisi myös puolustuksen näkemysten huomioon ottamisen esitutkintavaiheessa. Tällöin voitaisiin pääoson välttää raskas ja aikaa vievä lisätutkinta. Yhteistyötä tulisi tältä osin tiivistää myös muiden, kuin laajojen rikosasioiden esitutkinnan yhteydessä (sivun 5 viittaus).
 
Rikoslajikohtaiset erityiskysymykset

Asianajajaliitolla ei ole edellä esitetyn lisäksi huomautettavaa kohdassa 5 mainittuihin rikoslajikohtaisiin erityiskysymyksiin. Muistiossa on kiinnitetty huomiota niihin seikkoihin, joita myös Asianajajaliitossa on eri rikostyyppien kohdalla huomioitu. Pienenä huomiona Asianajajaliitto toteaa, että sivulla 10 esitetty huomio epäillyn oikeuksien asianmukaisesta huolehtimisesta ei liity mahdolliseen myöhempään hyödyntämiskieltovaatimukseen, vaan kyse on oikeusvaltion keskeisten periaatteiden toteuttamisesta. Laiminlyönnit, joita tässä suhteessa tehdään, eivät ole myöhemmin korjattavissa ja niiden seuraukset voivat olla sekä kohtalokkaita että pitkäkestoisia.

Lopuksi

Asianajajaliitto kannattaa sinänsä esitutkintayhteistyön tehostamista ja yhdenmukaistamista, mutta toteaa, että esitutkinnan tarkoituksena on muun ohella selvittää onko rikosta todella tapahtunut ja onko tutkinnan kohteena oikea henkilö.

Rikosvastuun toteuttamisen tavoite ei saa johtaa epäillyn, tai kenenkään muun oikeuksien loukkaamiseen. Tämän vuoksi olisi tärkeää, että yhteistyössä korostettaisiin alusta asti myös yhteistyötä muiden kuin varsinaisten esitutkintaviranomaisten kanssa. Kuten edellä on todettu, sanottu menettely myös jouduttaisi asian käsittelyn myöhempiä vaiheita ja edesauttaisi asioiden selvittämistä.

Helsingissä 31. maaliskuuta 2023

SUOMEN ASIANAJAJALIITTO

Niko Jakobsson
Suomen Asianajajaliiton pääsihteeri

LAATI Asianajaja Pekka Ylikoski, Asianajotoimisto Justitum Oy, Helsinki

Suomen Asianajajaliiton lausunnot valmistellaan oikeudellisissa asiantuntijaryhmissä, joiden toiminnassa on mukana noin 120 asianajajaa. Tämä lausunto on valmisteltu rikosprosessioikeuden asiantuntijaryhmässä.