Lausunto julkisyhteisön vahingonkorvausvastuuta koskevan lainsäädännön uudistamista koskevasta työryhmämietinnöstä

Oikeusministeriö

Dnro L2023-04

Lausuntopyyntönne: VN/18255/2021, 19.01.2023
JULKISYHTEISÖN VAHINGONKORVAUSVASTUUTA KOSKEVAN LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMISTA KOSKEVA TYÖRYHMÄMIETINTÖ

Pyydettynä lausuntona Suomen Asianajajaliitto (jäljempänä ”Asianajajaliitto”) esittää seuraavaa:

Ehdotusta koskevat yleiset huomiot

Asianajajaliitto suhtautuu erittäin lämpimästi julkisyhteisön vahingonkorvausvastuuta koskevan lainsäädännön uudistamiseen. Vahingonkorvauslain osalta mietintö on hyvin pitkälti Asianajajaliiton kannattama. Sen vuoksi tässä lausunnossa keskitytään niihin seikkoihin, jotka työryhmä otti vahingonkorvauslain lisäksi käsittelyynsä, erityisesti aiheettoman vapaudenmenetyksen johdosta maksettaviin korvauksiin sekä ihmisoikeusloukkauksen johdosta maksettaviin korvauksiin.

Kaiken kaikkiaan Asianajajaliitto pitää ehdotettua uudistusta erittäin odotettuna ja kaivattuna.

Vahingonkorvauslain muutosehdotukset

Asianajajaliitto näkee erityisen hyvänä niin sanotun standardisäännöksen, joka rajoittaa julkisyhteisön korvausvelvollisuutta julkista valtaa käytettäessä aiheutetusta vahingosta, poistamisen vahingonkorvauslaista (nykyisen lain 3 luvun 2 §:n 2 momentti). Vastaava säännös poistettiin Ruotsin vahingonkorvausoikeudellisesta lainsäädännöstä yli 30 vuotta sitten, eikä sen säilyttämiseen Suomen lainsäädännössä ole nähdäksemme perusteita.

Muutoksenhakua koskevan vaatimuksen lieventäminen (1. lakiehdotuksen 3 luvun 4 §)

Asianajajaliitto kannattaa muutoksenhakua koskevan vaatimuksen lieventämistä. Lainsäätäjän harkittavaksi jää, tulisiko muutoksenhakua lieventää jopa nyt esitettyä enemmän. Tämä voisi tapahtua esimerkiksi siten, että vahingon aiheuttanut viranomainen velvoitettaisiin käynnistämään vahingonkorvausoikeudellinen prosessi tai muuten myötävaikuttamaan tällaisen prosessin käynnistämiseen.

Viranomaisen virheellisestä informaatiosta aiheutuneen puhtaan varallisuusvahingon
korvaaminen (1. lakiehdotuksen 3 luvun 3 §)

Näemme, että vahingonkorvauksen määrän tarkkaan selvittämiseen voi liittyä tietyissä tapauksissa haasteita. Näin voi olla esimerkiksi, kun kyseeseen tulee viranomaisen virheellisestä informaatiosta aiheutuneen puhtaan varallisuusvahingon korvaaminen. Ehdotamme, että epäselviin tapauksiiin liittyen viitataan OK 17 luvun 2 §:ään tai lakiin muutoin kirjataan lauseke, jonka mukaan epäselvissä tapauksissa tuomioistuin arvioi vahingon määrän.

Laki vapaudenmenetyksistä ja muista pakkotoimista suoritettavista korvauksista

Yleistä

Asianajajaliitto kannattaa lämpimästi lain uudistamista. Nykyisessä laissa on useita vanhentuneita, oikeuskäytännön kanssa ristiriitaisia sekä oikeusturvan kannalta epäedullisia kohtia. Nykyinen oikeustila perustuu huomattavalta osin korkeimman oikeuden luomaan käytäntöön ja ehdotuksella saadaan korjattua ilmeisimmät puutteet lainsäädännössä.

Jatkovalmistelussa pyydetään kiinnittämään huomiota erityisesti konfiskaatioon ja kolmannelle maksettavien vahingonkorvausten merkitykseen. Nämä seikat vaikuttavat jääneet muutoin erinomaisesti valmistellussa mietinnössä avoimiksi.

Korvausten suuruudesta

Esityksessä ei oteta suoranaisesti kantaa korvausten suuruuteen, eikä niitä ole syytä lakiin kirjata. Esityksessä kuitenkin mainitaan Valtionkonttorin peruskorvauksen olevan 120 euroa vuorokaudelta. Asianajajaliiton näkemyksen mukaan mitä pitkäaikaisemmasta vapaudenmenetyksestä on kyse sitä korkeamman myös päiväkohtaisen korvauksen tulisi olla. Vapaudenmenetyksestä aiheutuvan korvauksen suuruuden tulisi olla myös yhteneväinen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätösten kanssa, eikä esimerkiksi valtion rahanpuute voi olla peruste korvausten alhaiseen tasoon. Korvauksen tulisi olla näkemyksemme mukaan yhteneväinen henkilöasiainneuvottelukunnan suositusten kanssa.

Olennaisen tavan määrittelystä

Uudistuksen mukaan rikoksesta epäillyllä olisi oikeus saada valtiolta korvausta vahingosta, joka on aiheutettu hänelle muulla kuin vapaudenmenetyksen sisältävällä pakkokeinolla. Oikeus korvaukseen olisi kuitenkin vain, mikäli pakkokeinolla on olennaisella tavalla puututtu epäillyn henkilökohtaiseen koskemattomuuteen, kotirauhaan, yksityiselämään taikka luottamuksellisen viestin suojaan. Asianajajaliitto näkee, että jatkovalmistelussa tulisi täsmentää, mitä olennaisella tavalla tarkoitetaan. Esimerkiksi teletietojen vaatimista ei välttämättä olisi katsottavissa lainkohdan tarkoittamaksi olennaiseksi loukkaukseksi. Sen sijaan puhelinkuuntelu sekä laite-etsintä ovat olennaisella tavalla henkilön kotirauhaan sekä yksityiselämään puuttuvia toimia. Katsommekin, että jatkovalmistelussa tulisi täsmentää termiä joko suoraan lakiin tai vähintään hallituksen esitykseen.

Korvauksen hakemisesta

Ehdotetun mukaan korvaus vapaudenmenetyksestä ja muista pakkotoimista haetaan Valtiokonttorilta. Selvissä tapauksissa, eli esimerkiksi jos henkilö on vangittu ja syyte hylätty lainvoimaisesti, voisi prosessi oikeudenloukkauksen kärsineen näkökulmasta tehostua, mikäli tuomion lainvoiman vahvistava viranomainen velvoitettaisiin hoitamaan myös korvaushakemus suoraan valtionkonttorille.

Tällainen menettely työllistäisi jossain määrin viranomaista, mutta varmistaisi oikeudenloukkauksen kärsieen oikeusturvan toteutumisen. Asianajajaliitto kannattaa ehdottomasti myös korvausajan pidentämistä kolmeen vuoteen. Nykyinen kolme kuukautta on kohtuuttoman lyhyt aika.

2 § Korvaus aiheettomasta rangaistustuomiosta

Ehdotetun lainmuutoksen mukaan pelkkä ehdollinen vankeus tai virkamiehelle tuomittu varoitus eivät oikeuttaisi korvaukseen, kun niissä ei ole täytäntöönpantavaa. Asianajajaliitto ehdottaa pykälään lisättäväksi, että tällaisissa tapauksissa vahingonkorvaus voidaan tuomita vahingonkorvauslain 2 luvun 2 §:n perusteella.

Vaikka ehdollisesta vankeudesta ei koidu vapaudenmenetystä, voi se johtaa esimerkiksi työpaikan menettämiseen, tai henkilöltä voidaan evätä lupa harjoittaa tiettyä valvonnan alaista liiketoimintaa. Esimerkiksi tällaisissa tapauksissa valtion tulisi korvata virheellisestä tuomiosta aiheutunut taloudellinen menetys. Tällaisissa tilanteissa näyttötaakka vahingon aiheutumisesta on sillä, joka vetoaa syntyneeseen vahinkoon. Myös rikosta koskevat merkinnät, kuten rikosrekisterimerkintä, tulee tällaisessa tapauksessa poistaa välittömästi henkilön tiedoista, sillä ne voivat vaikuttaa muun muassa henkilön työllistymiseen.

Toisaalta jatkovalmistelussa olisi hyvä sisällyttää esimerkiksi hallituksen esitykseen myös kirjaus siitä, että virheellisesti tuomitun itse maksamat oikeudenkäyntikulut lukeutuvat korvattaviin vahinkoihin.

Helsingissä 15. päivänä maaliskuuta 2023

SUOMEN ASIANAJAJALIITTO

Niko Jakobsson
Suomen Asianajajaliiton pääsihteeri

LAATI
Asianajaja Pekka Ylikoski, Asianajotoimisto Justitum Oy, Helsinki

Suomen Asianajajaliiton lausunnot valmistellaan oikeudellisissa asiantuntijaryhmissä, joiden toiminnassa on mukana noin 120 asianajajaa. Tämä lausunto on valmisteltu rikosprosessioikeuden asiantuntijaryhmässä yhteistyössä vahingonkorvausoikeuden asiantuntijaryhmän kanssa.