Kuntayhtymän perussopimusta tuli tulkita siten, ettei yksittäisellä jäsenkunnalla ole yksipuolista määräämisvaltaa päätöksenteossa

KHO:2023:22 Hallintoriita – Kuntayhtymä – Perussopimus – Yksipuolinen määräämisvalta – Perustuslainmukaisuus – Luottamuksensuojaperiaate – Tiedonantovelvollisuus

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa oli hallintoriita-asiana ratkaistavana, tuliko kuntayhtymän perussopimuksen jäsenkuntien äänivaltaa koskevia määräyksiä tulkita niiden sanamuodosta huolimatta siten, että millään yksittäisellä kuntayhtymän jäsenkunnalla ei ollut yksipuolista määräämisvaltaa yhtymävaltuuston päätöksenteossa.

Korkein hallinto-oikeus totesi, että tavallisella lailla tai valtion viranomaisen päätöksellä ei voida kuntien itsehallinnon perustuslainsuoja huomioon ottaen säätää tai määrätä kuntien yhteistoiminnalle sellaista päätöksentekojärjestelmää, joka velvoittaa muut yhteistoimintaan osallistuvat kunnat hyväksymään yhden kunnan yksipuolisen määräämisvallan. Perustuslain kunnallista itsehallintoa koskevaa sääntelyä oli kuitenkin perusteltua tulkita siten, ettei se ole esteenä sille, että kunnat voivat itsehallintonsa puitteissa kuntayhtymän perussopimuksessa yksimielisesti sopia myös sellaisesta järjestelystä, joka antaa jollekin kunnalle yksipuolisen määräämisvallan päätöksenteossa.

Esillä olevassa asiassa hallintoriitahakemuksen tehneille jäsenkunnille oli syntynyt perussopimuksen valmistelun perusteella oikeutettuja odotuksia olettaa, ettei sopimuksen äänivallan määräytymistä koskevien määräysten perusteella kuntayhtymän suurimmalle jäsenkunnalle ollut syntynyt yksipuolista määräämisvaltaa yhtymävaltuuston päätöksenteossa. Suurin jäsenkunta oli ollut tai ainakin sen olisi pitänyt olla tästä tietoinen, joten sen velvollisuutena olisi ollut saattaa muiden sopimusneuvotteluihin osallistuvien jäsenkuntien tietoon valmistelun aikana saamansa selvitys sanamuodon mukaisesta äänivallan tosiasiallisesta jakautumisesta. Se ei voinut omaksi edukseen vedota siihen, että muiden jäsenkuntien olisi sopimusmääräysten sanamuodon perusteella pitänyt ymmärtää sen saavan yksipuolisen määräämisvallan uudessa kuntayhtymässä. Perussopimuksen äänivaltaa koskevia määräyksiä oli tämän johdosta perusteltua tulkita siten, että millään yksittäisellä jäsenkunnalla ei ole yksipuolista määräämisvaltaa yhtymävaltuuston päätöksenteossa.

Äänestys perusteluista 3–2.

KHO:2023:22