Edunvalvontavaltuutetulla valtuus hakea päämiehelleen lähestymiskieltoa, jos päämies ei kykene asiaa itse ymmärtämään

KKO:2023:21 Lähestymiskielto – Edunvalvontavaltuutus – Puhevalta – Asiavaltuus – Oikeudenkäyntimenettely – Tutkimatta jättäminen

A oli valtuuttanut B:n edustamaan itseään omaisuuttaan koskevissa ja muissa taloudellisissa asioissa sekä sellaisissa henkilöään koskevissa asioissa, joiden merkitystä hän ei kykene ymmärtämään sillä hetkellä, jolloin valtuutusta on käytettävä. Edunvalvontavaltuutettu B:n valtuuttama asianajaja oli pyytänyt lähestymiskiellon määräämistä A:n nimissä tämän suojaksi. Käräjäoikeus jätti hakemuksen tutkimatta sillä perusteella, että edunvalvontavaltuutetulla ei ollut asiavaltuutta vaatia lähestymiskieltoa A:n suojaksi. Hovioikeus pysytti käräjäoikeuden ratkaisun.

Korkein oikeus katsoi, että koska B ei ollut pyytänyt lähestymiskieltoa omissa nimissään vaan A:n nimissä, pyyntöä ei olisi saanut jättää tutkimatta B:n puuttuvan asiavaltuuden vuoksi. Sen sijaan asiassa olisi tullut selvittää, oliko B:llä oikeus käyttää asiassa A:n puhevaltaa, ja tässä tarkoituksessa arvioida, kykenikö A itse ymmärtämään asian merkityksen. Käräjäoikeuden ja hovioikeuden tuomiot kumottiin ja asia palautettiin käräjäoikeuteen.

7. Toisin kuin käräjäoikeus on ratkaisussaan katsonut, B ei kuitenkaan ollut pyytänyt lähestymiskieltoa omissa nimissään vaan valtuuttaja A:n nimissä. Hakemusta ei siten olisi saanut jättää puuttuvan asiavaltuuden vuoksi tutkimatta. Sen sijaan käräjäoikeuden olisi tullut arvioida, oliko B:llä oikeus käyttää A:n puhevaltaa asiassa.

12. Asian käsittelyssä on tapahtunut menettelyvirhe, kun käräjäoikeus on vastoin lähestymiskieltopyynnössä esitettyä ja A:ta kuulematta katsonut B:n hakijaksi. Oikeudenkäynnin asianosaisasetelma on tällöin muodostunut toiseksi kuin mihin A:n hakemus on perustunut. Käräjäoikeus on jättänyt tämän vuoksi hakemuksen tutkimatta B:n puuttuvan asiavaltuuden perusteella arvioimatta B:n oikeutta käyttää asiassa puhevaltaa A:n nimissä.

KKO:2023:21