Korkein oikeus katsoi, ettei lapsille tullut vahvistaa tapaamisoikeutta isänsä kanssa edes valvottuna

KKO:2023:5 Lapsen huolto ja tapaamisoikeus

Lasten huolto oli uskottu yksin heidän äidilleen ja lasten oikeus tavata isäänsä oli poistettu. Kysymys siitä, oliko asiassa perusteita olla vahvistamatta tapaamisoikeutta edes valvottuna. Ks. KKO:2007:71

2. Hovioikeus on käräjäoikeuden tavoin pitänyt perusteltuna, että lasten huolto on yksin äidillä. Tapaamisoikeuden osalta hovioikeus on katsonut asiassa selvitetyksi, että lapsilla oli erityistarpeita ja heillä oli perheväkivallan aiheuttama trauma. Isä oli tuomittu äidin pahoinpitelystä, ja isää epäiltiin myös B:hen kohdistuneesta pahoinpitelystä. —
15. Arvioinnin lähtökohtana on, että lapsen edun mukaista on pitää yhteyttä myös siihen vanhempaansa, jonka luona hän ei asu. Aina se ei kuitenkaan ole lapsen edun mukaista. Korkein oikeus on ratkaisussaan KKO 2007:71 todennut, että jos esimerkiksi tapaavan vanhemman olosuhteiden tai käyttäytymisen takia on vaarana, että hän vahingoittaa lasta tai jos tapaamisesta on muunlaista vaaraa lapsen tasapainoiselle kehitykselle, lapsen edun mukaista ei ole, että hänen oikeutensa pitää vanhempaan yhteyttä toteutetaan normaalilla tavalla. Jos lapseen kohdistuva uhka tai vaara voidaan poistaa tapaamisen valvonnalla, tulisi tapaamiset järjestää ensisijaisesti valvotusti. Viimesijaisena keinona voidaan lapsen oikeus tavata vanhempaansa poistaa. Valvottujen tapaamisten ja tapaamisoikeuden poistamisen tulisi kuitenkin olla väliaikaisratkaisuja (ratkaisun kohta 5).
19. Korkein oikeus toteaa, että lapsenhuoltolaissa on entistä korostetummin lähdetty siitä, että lasta tulee suojella kaikenlaiselta väkivallalta. Selvää on, että vanhemmat eivät saa kohdistaa lapseen minkäänlaista väkivaltaa ja lasta on suojeltava myös muuhun henkilöön kuin lapseen itseensä kohdistuvalta, esimerkiksi vanhempien väliseltä väkivallalta. Vaikka valvotuissa vaihdoissa ja tapaamisissa voidaan pitkälti poistaa sekä vanhempien välisen että vanhemman lapseen kohdistaman fyysisen väkivallan uhka, voi väkivaltaisesti aiemmin käyttäytyneen vanhemman tapaaminen aiheuttaa lapsessa pelkoa ja turvattomuutta sekä vaarantaa hänen psyykkistä terveyttään ja kehitystään.
43. Lasten mielipiteen merkityksestä asiaa ratkaistaessa Korkein oikeus toteaa, että lasten ja sosiaalityöntekijöiden välinen keskustelu tapaamisista on jäänyt verrattain niukaksi. Lapsilla on kuitenkin ollut riittävästi tietoa, jotta he ovat voineet harkita asiaa. Asiassa ei ollut tullut ilmi seikkoja, jotka antaisivat aiheen epäillä, että lapset eivät olisi ymmärtäneet, mistä on kysymys. He ovat vastanneet johdonmukaisesti heille esitettyihin kysymyksiin ja ilmaisseet mielipiteensä. Ei ole myöskään syytä epäillä, että lasten mielipide ei perustuisi heidän itsenäiseen tahtoonsa. Selvityksen tekijöiden havainnot lapsista keskustelun aikana tukevat tätä johtopäätöstä.
44. Korkein oikeus katsoo, että lasten näin selvitetylle mielipiteelle on osaltaan annettava merkitystä asiaa arvioitaessa, mutta se ei yksin voi olla ratkaiseva tapaamisoikeuden toteutumisen kannalta.
51. Edellä esitettyjä seikkoja kokonaisuutena punnittuaan Korkein oikeus katsoo, että lasten ja isän väliset valvotutkin tapaamiset ovat vielä tässä vaiheessa omiaan psyykkisesti kuormittamaan lapsia ja aiheuttamaan vaaraa heidän tasapainoiselle kehitykselleen. Lasten edun mukaista on tällä hetkellä kokonaan poistaa heidän oikeutensa tavata isää. Kuten lapsenhuoltolain 12 §:stä ilmenee, asiaa on mahdollista arvioida uudelleen olosuhteiden muututtua taikka jos tähän muutoin on aihetta.

KKO:2023:5