Kansalaisilta on evätty pääsy omiin oikeustietoihinsa

Suomea pidetään kansainvälisestikin digitalisaation kärkimaana, mutta oikeudenhoidossa väite ei päde. Kansalaisella ei ole käytännössä mahdollisuutta asioida sähköisesti oikeudellisissa asioissa tai nähdä oman asiansa etenemistä oikeudenhoidon digitaalisissa järjestelmissä. Suomeen tulisi perustaa ”Oikeudenhoidon Omakanta”, jonne jokaisella olisi pääsy.

Asianajajaliitto on vakavasti huolissaan oikeudenhoidon digitalisaation hitaudesta. Suomalainen oikeudenhoito on tunnetusti jo nyt jonoutunut, kuormittunut, kallis ja jopa kansalaisen oikeusturvaa vaarantava. Oikeudenhoidon resursseja vievät turhaa paperisotaa aiheuttavat yleiset perusasiat, kuten testamentin toimeenpanoon liittyvät järjestelyt tai avioeron vireille saattaminen.

Asianajajaliiton pääsihteeri Niko Jakobsson ihmettelee, miksei esimerkiksi joitakin yleisimpiä oikeudellisia asioita voi vieläkään hoitaa sähköisellä asioinnilla, vaikka erityistä tietosuojaa vaativat terveys- ja pankkiasiat ovat olleet lähes jokaisen kansalaisen käytössä jo vuosikausia.

– Verkkosivuilla oikeus.fi tulisi lähtökohtaisesti olla kansalaisen paikka asioida sähköisesti omissa oikeudellisissa asioissaan. Sivustolla vieraillessa huomaa kuitenkin nopeasti, että ainoa asia, jonka voi aidosti hoitaa sähköisesti, on riidattoman velkomusasian yksipuolinen vireillepano. Kaikki muu sähköinen asiointi, vaikka oman avioeron vireillepano, tapahtuu täytettävällä pdf-lomakkeella, joka henkilön tulee erikseen tulostaa, skannata ja lähettää allekirjoitettuna viranomaiselle. Lomakkeen lähettämisen jälkeen hän ei kuitenkaan näe, miten asia etenee tai mikä on päätös. Tätä näkymää ei ole myöskään mahdollisella oikeudellisella avustajalla, joten kirjelmöinti tuomioistuimiin hoidetaan sähköpostitse, Jakobsson huokaa.

Jakobssonin mukaan oikeudenhoitoon tarvitaan rahaa henkilöresurssien lisäksi myös turhaa paperisotaa aiheuttavien oikeusjuttujen digitalisointiin: saapuneiden dokumenttien tallentaminen tuomioistuimen sisäisiin AIPA- ja HAIPA-järjestelmiin ja niiden toimittaminen asianosaisille ja oikeusavustajille on manuaalista ja hidasta. Kansalaisilla ja heidän avustajillaan ei ole pääsyä järjestelmiin, vaan prosessien etenemisestä pitää erikseen tiedustella tuomioistuimista. Oikeudenhoidon määrärahoja, joiden puute on esitetty oikeusministeriön laatimalla oikeudenhoidon selonteolla, tulee osoittaa myös lainkäytön digitalisaatioon. Tuomioistuinvirasto on esittänyt lisämäärärahoja kehitykseen aiemminkin.

– Tilastokeskuksen mukaan 90 prosenttia suomalaisista hoitaa pankkiasioitaan digitaalisesti. Oikeudenhoidon digitalisaatio on sen sijaan valitettavasti jämähtänyt ja siiloutunut, vaikka tarvetta kansalaisen omalle oikeusportaalille on. Suomea pidetään digitaalisuuden esimerkkimaana, mutta digioikeudenhoidossa olemme kehitysmaan asteella, Jakobsson naulaa.

Asianajajaliiton pääsihteeri Niko Jakobsson kertoo lisää näkemyksistään Asianajajapäivän mediatilaisuudessa perjantaina 27.1.2023 klo 12.15 alkaen Helsingin Kalastajatorpalla.

Lisätiedot:
Asianajajaliiton pääsihteeri Niko Jakobsson, p. 050 341 4593, niko.jakobsson@asianajajaliitto.fi
Asianajajaliiton viestintäjohtaja Sari Krappe, p. 040 562 0040, sari.krappe@asianajajaliitto.fi