Hovioikeuden kuultava asianosasia ennen asian palauttamista. Vastaajan henkilökohtainen kuuleminen oli tarpeen kiistetyssä asiassa.
20.12.2022 | OikeusuutisetKKO:2022:79 Oikeudenkäyntimenettely – Poissaolo oikeudesta vastaajana – Asianosaisen kuuleminen
A:ta syytettiin lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Hän oli antanut suostumuksensa siihen, että asia voitiin tutkia ja ratkaista hänen poissaolostaan huolimatta. A oli jäänyt henkilökohtaisesti pois käräjäoikeuden pääkäsittelystä, jossa hänen puolustajansa oli läsnä. Käräjäoikeus tutki asian ja hylkäsi syytteen.
Asiaa syyttäjän valituksen perusteella käsitellyt hovioikeus otti käräjäoikeuden menettelyn oikeellisuuden viran puolesta tutkittavakseen. Hovioikeus katsoi, että poissaolokäsittelyn edellytykset eivät olleet täyttyneet, ja palautti asian käräjäoikeuteen.
Kysymys siitä, oliko asia voitu tutkia ja ratkaista käräjäoikeudessa A:n henkilökohtaisesta poissaolosta huolimatta. (Ään.)
Kysymys lisäksi hovioikeuden menettelyn oikeellisuudesta, kun asianosaisille ei ollut varattu tilaisuutta tulla kuulluksi ennen asian palauttamista.
10. Hovioikeuden ratkaisu on ollut asianosaisten kannalta yllättävä. Asia on käräjäoikeudessa ratkaistu A:n eduksi. Hovioikeuden viran puolesta huomioima seikka on johtanut käräjäoikeuden ratkaisun kumoamiseen, ja hovioikeuden ratkaisu palauttamisesta on ollut rikosasian vastaajalle haitallinen, mikä on korostanut kuulemisen tarpeellisuutta. Nämä seikat huomioon ottaen Korkein oikeus katsoo, että hovioikeus on menetellyt virheellisesti ratkaistessaan ja palauttaessaan asian asianosaisia kuulematta.
20. Korkein oikeus toteaa, että toisin kuin esimerkiksi rikosoikeudenkäyntilain 5 a luvun mukaisessa kirjallisessa menettelyssä, 8 luvun 12 §:n mukaisen menettelyn soveltamisalaa ei ole kyseisessä säännöksessä missään vaiheessa sidottu käsiteltävänä olevan rikoksen rangaistusasteikkoon. Tällaista muutosta ei ole tehty myöskään luvun 3 §:n 3 momentin säätämisen yhteydessä. Samalla kun vastaajan henkilökohtaista läsnäoloa pääkäsittelyssä koskevia säännöksiä on vuoden 2019 uudistuksessa yleisesti ottaen lievennetty, 12 §:n soveltamisalaa on laajennettu tuomittavan seuraamuksen ankaruutta koskevin osin.
23. Korkein oikeus toteaa, että rikosoikeudenkäyntilain 8 luvun 3 §:ää ja 12 §:ää koskevat esityöt sisältävät läsnäolovelvollisuudesta osin keskenään ristiriitaisia kannanottoja, eikä niistä ole tehtävissä yksiselitteisiä johtopäätöksiä lain tarkoituksesta. Nimenomaisen 3 §:n 3 momentin säätäminen viittaa sinällään siihen, että se olisi tarkoitettu poikkeukseksi muutoin sovellettaviin edellytyksiin. Lain 12 §:n kohdalla ei kuitenkaan esitöistäkään ilmene tätä poikkeusta osoittavaa nimenomaista kannanottoa. Lain esitöistä ei siten ole saatavissa riittävää tukea säännöksen sanamuodosta poikkeavalle tulkinnalle. Sanamuodon mukaista soveltamista tukee se, mitä edellä on esitetty 12 §:n soveltamisalasta ja sääntelyhistoriasta.
34. A on esitutkinnassa kiistänyt menetelleensä syytteessä kuvatulla tavalla ja kiistänyt syyllistyneensä rikokseen. Syyttäjä on haastehakemuksessaan nimennyt syytteen tueksi henkilötodistelua. Korkein oikeus katsoo, että käräjäoikeus ei ole tässä tapauksessa voinut arvioida vastaajan kiistämisen perustetta ja sen luotettavuutta muuhun näyttöön nähden tyydyttävästi vastaajaa henkilökohtaisesti kuulematta. Käräjäoikeuden on pitänyt arvioida tämä tarve huolimatta siitä, että syyttäjä ei ole haastehakemuksessa pitänyt A:n henkilökohtaista kuulemista tarpeellisena.
35. Edellä mainituilla perusteilla A:ta ei ole voitu kutsua pääkäsittelyyn uhalla, että asia voidaan hänen suostumuksellaan tutkia ja ratkaista hänen poissaolostaan huolimatta.