Oikeudenhoidon selonteko 2022 – Resurssiongelmiin vastauksia, mutta oikeudenhoidon kokonaistarkastelua laajennettava

Eilen julkistettu ensimmäinen oikeudenhoidon selonteko keskittyi valtionhallinnon rahoittamiin osiin, eli oikeudenhoidon rakenteita tarkasteltiin vain tuomioistuinten ja syyttäjien näkökulmasta. Asianajajat kiittää kattavaa selvitystyötä, mutta pitää kuitenkin tärkeänä, että tarkastelua laajennettaisiin koskemaan koko oikeudenhoidon toimivuutta.

Oikeudenhoidon tuoreessa selonteossa on kiitettävällä tavalla kartoitettu oikeudenhoidon lisäresurssitarpeita ja samalla tunnustettu koko 2000-luvun ajan jatkunut määrärahatason niukkuus tarpeisiin nähden. Onkin tärkeää, että selonteossa on huomioitu esimerkiksi oikeusapupalkkioiden jälkeenjääneisyys sekä oikeusavun tulorajat, jotka vaikuttavat keskeisellä tavalla oikeusturvan saatavuuteen.

Asianajajaliiton mukaan oikeudenhoidon tarkastelu tulisi laajentaa jatkossa kaikkiin toimijoihin.

– Oikeudenhoidon tulevaisuutta ei voida tarkastella ainoastaan tuomioistuinten ja syyttäjälaitoksen näkökulmasta, vaan rakenteellisella tasolla asianajajat kuuluvat oleelliseksi osaksi oikeudenhoitoa. Oikeudenmukainen oikeudenkäynti toteutuu vain, kun kaikkien eri osapuolten – myös puolustuksen – asema on tunnistettu ja resurssit varmistettu. Asianajajan asema tulisikin kirjata perustuslakiin, kommentoivat Asianajajaliiton puheenjohtaja Hanna Räihä-Mäntyharju ja pääsihteeri Niko Jakobsson tuoreessa blogikirjoituksessaan.

Samanaikaisesti yli 60 vuotta vanha asianajajalaki vaatisi kipeästi pölyjen pyyhkimistä. Asianajajalaki tuli voimaan 1.7.1959, minkä jälkeen sitä on muutettu 14 kertaa ja muutokset ovat vahingoittaneet lain systematiikkaa sekä selkeyttä. Eduskunnan lakivaliokuntakin on mietinnössään (LaVM 5/2004 vp) todennut lain epäyhtenäiseksi ja epäsystemaattiseksi, koska siihen on vuosien kuluessa lisätty yksittäisiä uusia pykäliä laajemman tarkastelun sijaan.

– Myös eduskunnan lakivaliokunta ja oikeusministeriö nostaneet esiin kokonaisuudistuksen välttämättömyyden, kun asianajajien valvontaan liittyvä uudistus oli kuluneella kaudella esillä, mutta jäi resurssisyistä harmillisesti toteutumatta. Purkka ja liima eivät enää riitä, vaan asianajajalain kokonaisuudistus on välttämätön pelkästään yksittäisen kansalaisen oikeusturvan kannalta. 1950-luvun yhteiskunnan sääntely hankaloittaa modernin kansalaisen elämää, pääsihteeri Niko Jakobsson tiivistää.

Lisätiedot:
Puheenjohtaja Hanna Räihä-Mäntyharju, p. 050 599 3503, hanna.raiha-mantyharju@tempolaw.fi
Pääsihteeri Niko Jakobsson, p. 050 341 4593, niko.jakobsson@asianajajaliitto.fi

www.asianajajaliitto.fi
https://asianajajaliitto.fi/oikeusturvaohjelma/