Lausunto Kuntien ja hyvinvointialueiden arvonlisäverotusohjeesta

Verohallinnolle

Dnro L2022-65

Lausuntopyyntönne: VH/5527/00.01.00/2022, 8.11.2022
LAUSUNTO KUNTIEN JA HYVINVOINTIALUEIDEN ARVONLISÄVEROTUSOHJEESTA

Pyydettynä lausuntona Suomen Asianajajaliitto (jäljempänä ”Asianajajaliitto”) esittää seuraavaa.

Yleiset huomiot

Asianajajaliitto kiittää mahdollisuudesta saada lausua Verohallinnon ohjeluonnoksesta otsikkoasiassa.

Ohje on pääosin selkeä ja lainsäädännön mukainen. Asianajajaliitto tuo esiin kuitenkin muutaman yksityiskohdan, jotka olisi syytä ohjeluonnoksessa korjata.

Yksityiskohtaiset tekstin korjausehdotukset

1. Verohallinnon useissa ohjeissa viitataan laajasti tuomioistuimen oikeuskäytäntöön. Tässä ohjeessa on oikeuskäytäntöön viitattu vain tietyiltä osin. Viittaukset tuomioistuimen ratkaisuihin voisivat osaltaan selventää Verohallinnon ohjeistuksen ymmärrettävyyttä. Näin on esimerkiksi luvussa 3.5 Laskennallinen palautus, sivulla 14, jossa on esitetty oikeus palautukseen ulkomaalaisilta ostettuista palveluista. Tekstin ymmärrettävyyttä voisi selventää viittauksella korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen KHO: 2020:58. Tosin viittauksia oikeustapauksiin tehtäessä on tärkeää, että oikeustapauksista johdetaan yleisiä periaatteita verotukseen, jotka avataan myös sanallisesti.

2. Luku 2.1 Kunnan harjoittama liiketoiminta: Tekstiä olisi syytä selventää siten, että mikäli kysymys on kunnan vastuulla olevasta viranomais- tai lakiin perustuvasta toiminnasta, toiminta ei ole arvonlisäverollista liiketoimintaa.

Kokonaisuutta voisi myös tarkentaa selventämällä, että kunnan omistamat osakeyhtiöt, niidenperustamat säätiöt ja kuntayhtymät ovat itsenäisiä oikeushenkilöitä, joten ne ovat erikseen verovelvollisia harjoittamastaan liiketoiminnasta. Tästä tekstiin voisi ottaa myös esimerkkejä.

Lisäksi kulttuuritoimintaa koskevaan kohtaan voisi harkita lisättäväksi hallituksen esityksen mukaisesti tarkennusta, siten, että se, että tilaisuuksien pääsymaksut eivät kata kustannuksia, vaan osa kustannuksita rahoitetaan julkisin varoin, ei merkitse sitä, että toiminta ei olisi liiketoimintaa.

3. Luku 2.5 Hyvinvointialueiden verovelvollisuudesta: Kuten edellä kohdassa 2 on esitetty kuntien osalta, tekstiä voisi selventää siten, että kunnat voivat tehdä yhteistyösopimuksia, joka on arvonlisäverotonta toimintaa, mikäli kyse on kunnan lakiin perustuvasta viranomaistoiminnasta. Liiketoiminnan muodossa vastikkeellisesti tapahtuva kuntien välinen yhteistyö on lähtökohtaisesti arvonlisäverollista.

Kohtaa ”palvelut, joiden kysyntä perustuisi lakiin ja joita ei olisi tosiasiallisesti mahdollista hankkia muulta kuin julkisyhteisöltä” voisi harkita tarkennettavaksi yleisesti soveltuvalla esimerkillä.

4. Luku 3.4.2 Yksityis- ja edustuskäytöön liittyvät hankinnat: Tekstin mukaan lahjan ostaminen vierailijalle ei olisi palautuskelpoinen. Mikäli kysymyksessä on yksityiskäyttöön tai edustamismielessä annettu lahja, se ei ole palautuskelpoinen. Sen sijaan ”lahja” voidaan antaa myös vastikkeena kunnalle tai hyvinvointialueelle luovutetusta luennosta tai muusta palvelusta, joka ymmärryksemme mukaan olisi palautuskelpoinen. Tekstiä olisi syytä selventää myös siten, mitä tarkoitetaan palautuskelvottomalla edustuslahjalla ja tavanomaisella mainoslahjalla, joka on palautuskelpoinen.

5. Luku 3.4.4 Kiinteistöihin liittyvät hankinnat: Tekstistä saa käsityksen, että yhdistyksen tai seuran vähäisempikin arvonlisäverollinen liiketoiminta eväisi palautusoikeuden. Kuntien ja hyvinvointialueiden palautusoikeus koskee arvonlisäverolain 130 §:n mukaan kaikkia muita kustannuksia, paitsi veroa, joka sisältyy yksityiseen kulutukseen, 114 tai 114 a §:ssä tarkoitettuun käyttöön tapahtuvaan hankintaan tai kiinteistön vuokraustoimintaa varten tehtyyn hankintaan. Siten se tosiseikka, että vuokralainen harjoittaa tiloissa arvonlisäverollista tai arvonlisäverotonta toimintaa ei vaikuta kunnan palautusoikeuteen mitenkään. On syytä muistaa, että arvonlisäverolain 130 ja 130a §:n mukainen palautusjärjestelmä on EU:n arvonlisäverojärjestelmän ulkopuolinen järjestelmä, ja joka on osa julkisyhteisöjen välistä kansallista budjettipolitiikkaa. Palautusjärjestelmä ei perustu miltään osin EU:n arvonlisäverodirktiiviin kuten Verohallintokin ohjeen alussa oikein toteaa. Ohje tulisi korjata tältä osin vastaamaan voimassa olevaa lakia.

6. Luku 3.4.4 Kiinteistöihin liittyvät hankinnat: Vaikka on sinänsä selvää, että AVL 130 §:n mukainen palautus ei koske kiinteistön vuokraustoimintaa varten tehtyä hankintaa, ohjetta voisi selventää siten, että tilanteessa, jossa kiinteistöstä on hakeuduttu arvonlisäverolain 30 §:n mukaisesti arvonlisäverovelvolliseksi, kiinteistöön kohdistuvat kustannukset ovat vähennyskelpoisia normaalisti arvonlisäverolain 102 §:n perusteella. Tämän seikan nostaminen tekstissä paremmin esiin selventäisi myös luvun loppuosan merkitystä.

Koska useat kuntien omistamat kiinteistöt siirtyvät hyvinvointialueiden käyttöön ja ovat pääsääntöisesti hyvinvointialueen palautukseen tai vähennykseen oikeuttavan toiminnan käytössä, on myös varsin todennäköistä, että hakeutuminen tulee monen kunnan kohdalla kyseeseen. Esimerkki voisi sen vuoksi olla varsin hyödyllinen korostamaan hakeutumismahdollisuutta.

7. Luku 3.5.1. Hyvinvointialueen laskennalliseen palautukseen oikeuttavat hankinnat: Sosiaalilainsäädäntöön perustuva ja sosiaalisin perustein myönnetyt palvelut ovat erilaisia (mm. palveluasuminen/asumispalvelu). Esimerkin 9 otsikko antaisi ymmärtää, että kyse on ainoastaan asumispalvelun tuottamisesta, mutta esimerkissä tuodaan esiin erilaiset tukipalvelut (kuten siivous ja ateriapalvelu). Asumisen lisäksi edellä kuvatun mukaisia tukipalveluita ei välttämättä tuoteta, koska tuen tarve riippuu tuetun asukkaan yksilöllisestä palvelutarpeesta. Useammat erilaiset esimerkit voisivat selkeyttää erilaisia sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelutilanteita, joita asukkaille voidaan tarjota.

8. Luku 3.5.3 Laskennallinen palautus ulkoistusten yhteydessä: Ensimmäisen kappaleen loppua olisi syytä tarkentaa siten, että kehittämis- ja ylläpitopalvelut sekä muut palvelut, jotka kunta ostaa verollisena ulkopuoliselta palveluntuottajalta, ovat kunnalle palautuskelpoisia.

Helsingissä 21. päivänä marraskuuta 2022

SUOMEN ASIANAJAJALIITTO

Niko Jakobsson
Suomen Asianajajaliiton pääsihteeri

LAATI
Asianajaja Marja Hokkanen, Asianajotoimisto Marja Hokkanen Oy, Hyvinkää

Suomen Asianajajaliiton lausunnot valmistellaan oikeudellisissa asiantuntijaryhmissä, joiden toiminnassa on mukana noin 120 asianajajaa. Tämä lausunto on valmisteltu vero-oikeuden asiantuntijaryhmässä.