Lausunto luonnoksesta Verohallinnon ohjeeksi Verotuksen yleiset menettelysäännökset

Verohallinnolle

Lausuntopyyntönne: VH/3035/00.01.00/2022)

LAUSUNTO LUONNOKSESTA VEROHALLINNON OHJEEKSI VEROTUKSEN YLEISET MENETTELYSÄÄNNÖKSET

Suomen Asianajajaliitto (jäljempänä “Asianajajaliitto”) kiittää mahdollisuudesta lausua luonnoksesta Verohallinnon ohjeeksi. Asianajajaliitto näkee positiivisena sen, että menettelysäännöksiä koskeva ohjeistus pyritään koostamaan yhteen syventävään ohjeeseen eikä niitä tarvitse etsiä useammista asiakirjoista.

Asianajajaliitto viittaa seuraaviin ohjeen kappaleita koskeviin kommentteihin, jotka Verohallintoa pyydetään ottamaan huomioon ohjetta muokatessaan:

3.3 Asiakirjan vireilletulo ja siirtäminen

Asianajajaliitto ehdottaa, että Verohallinto ohjeistaisi myös ilmoittamaan viipymättä asianosaiselle asian siirrosta toiselle viranomaiselle asioissa, joihin liittyy lakimääräinen määräaika. Asianosaiselle annetaan näin ollen mahdollisuus myös itse varmistaa asiakirjan oikea-aikainen saapuminen oikealle viranomaiselle.

4.1. Käsittelyn viivytyksettömyys

Yksi merkittävä julkisuudessakin pohdittu ongelma koskien verotusmenettelyä liittyy yleisesti veroasioiden ja erityisesti oikaisuvaatimusten pitkiin käsittelyaikoihin. Verohallinto on saanut noottia käsittelyn viipymisestä myös muun muassa laillisuusvalvontakäytännössä (OKV/40/10/2020). Verohallinnon julkaisemien käsittelyaika-arvioiden perusteella käsittelyaikoja on kuitenkin ilmeisesti esimerkiksi tuloverotuksen osalta pystytty keskimäärin nopeuttamaan. Käytännön kokemuksen mukaan muun ohessa oikaisuvaatimusten käsittelyajat kuitenkin venyvät edelleen pisimmillään reilusti yli vuoden pituisiksi myös muissa kuin laadultaan erityisen vaikeissa tai laajoissa asioissa. Kun otetaan huomioon myös yleisesti oikaisulautakuntamenettelyn oikeudenmukaisuutta koskeva kritiikki sekä se, että veroasioiden käsittelyä ainakin vaativammissa ja korkeamman verointressin tapauksissa usein jatketaan edelleen hallintotuomioistuimissa, tilanne on kestämätön, mikäli asian käsittely venyy jo ensimmäisessä muutoksenhakuasteessa – tai pahimmillaan siinä vaiheessa, kun Verohallinto tekee asiassa ensimmäisen ratkaisunsa.

Asianajajaliitto ehdottaa näin ollen, että Verohallinto sisällyttäisi ohjeeseensa määritelmän tai kriteerit sille, mitä asioiden viivytyksettömällä käsittelyllä tarkoitetaan veroasioiden käsittelyssä sekä minkälaisin toimenpitein veroasioiden käsittelyn viivytyksettömyys tulisi verotusmenettelyssä varmistaa. 

5.1.1 Selvittämisvelvollisuus

Asianajajaliitto ehdottaa, että Verohallinto täsmentäisi ohjeessaan, mitä veroasian käsittelyssä tarkoitetaan asian laatuun ja laajuuteen nähden riittävällä määräajalla. Kokonaisprosessissa määräaikojen määrittämisen ohjeistaminen saattaa vaikuttaa triviaalilta kysymykseltä, mutta riittävä määräaika varmistaa viime kädessä koko selvitysprosessin tarkoitusta eli sitä, että asianosaiselle annetaan tosiasiallinen mahdollisuus toimittaa riittävä selvitys veroasiansa ratkaisemiseksi, ja että asia tulee riittävästi selvitetyksi jo käsiteltäessä asiaa ensi kertaa Verohallinnossa tai ensimmäisessä muutoksenhakuasteessa. Verohallinnon määrittämät määräajat vaikuttaisivat vakiintuneen pääosin kahdeksi viikoksi asian laadusta ja laajuudesta riippumatta. Veroasioissa, joissa verovelvollista avustaa asiamies, on käytännön haasteeksi muodostunut lisäksi se, että määräajoissa ei juurikaan oteta huomioon sitä, minä päivänä kirje tosiasiassa postitetaan Verohallinnosta tai kuinka monta postinkantopäivää kirjepostin kuljettaminen keskimäärin vie. Käytännössä verovelvolliselle voi pahimmassa tapauksessa jäädä määrättyyn päivämäärään nähden ainoastaan muutama päivä selvityksen hankkimiseen ja toimittamiseen Verohallinnolle. Riittävän määräajan täsmentämisellä tulisi pyrkiä siihen, että veroasioille määrättäisiin aidosti niiden laatuun ja laajuuteen nähden mitoitettu määräaika.

Lisäksi Asianajajaliitto pyytää Verohallintoa kiinnittämään huomiota hallintolain 12 § säännökseen, jonka mukaisesti asianajajalta tulee pyytää valtakirja vain erityisestä määräyksestä ja huomioimaan, että lain olettamasäännöksen mukaan asianajaja voi edustaa päämiestään ilman valtakirjaa. Samoin Asianajajaliitto kiinnittää Verohallinnon huomion siihen tosiseikkaan, että asioiden tiedoksiannossa asiamiestä käytettäessä ilmenee usein viivettä, kun asia annetaan verovelvolliselle tiedoksi OmaVerossa ja asiamiehelle sama materiaali lähtökohtaisesti postitetaan. Asianajajaliitto pyytää Verohallintoa harkitsemaan menettelytapaa, jossa asiamiestä käytettäessä materiaali toimitettaisiin myös asiamiehelle viivytyksettä ja esimerkiksi salattuna sähköpostina.

Helsingissä 14. syyskuuta 2022

SUOMEN ASIANAJAJALIITTO

Niko Jakobsson
Suomen Asianajajaliiton pääsihteeri

LAATI: Asianajaja Mikko Alakare, Helsinki

Suomen Asianajajaliiton lausunnot valmistellaan oikeudellisissa asiantuntijaryhmissä, joiden toiminnassa on mukana noin 120 asianajajaa. Tämä lausunto on valmisteltu vero-oikeuden asiantuntijaryhmässä.