Lausunto puolustusministeriön luonnoksesta hallituksen esitykseksi laista sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa ja eräistä siihen liittyvistä laeista

LAUSUNTO PUOLUSTUSMINISTERIÖN LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAISTA SOTILASKURINPIDOSTA JA RIKOSTORJUNNASTA PUOLUSTUSVOIMISSA JA ERÄISTÄ SIIHEN LIITTYVISTÄ LAEISTA (VN/3229/2019)

Pyydettynä lausuntona Suomen Asianajajaliitto (jäljempänä ”Asianajajaliitto”) lausuu seuraavaa:

Yleistä

Puolustusministeriön luonnoksessa hallituksen esitykseksi laiksi sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ehdotetaan säädettäväksi uudistuksia sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa annettuun lakiin ja eräisiin niihin liittyviin lakeihin.

Luonnoksessa ehdotettujen uudistusten taustalla on pyrkimys varmistaa puolustusvoimien mahdollisuudet huolehtia sille kuuluvista lakisääteisistä ja osin uusista tehtävistä siten, että tehtävien suorittamisessa huomioidaan oikeusvarmuus ja viranomaisten toimivaltuuksien selkeys. Vastaavasti luonnoksessa on huomioitu joitakin puolustusvoimien toimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia ja niiden vaikutuksia edellä mainittujen tehtävien suorittamiseen.

Suunnitelluilla muutoksilla pyritään osaltaan varmistamaan puolustusvoimien kyky suoriutua sille kuuluvista lakisääteisistä tehtävistä ja toisaalta, selkiyttää puolustusvoimien rikostorjuntatehtäviä paitsi rauhan, myös kriisitilanteiden varalta. Lainsäädännöllisten ratkaisujen selkeytys ja toimivaltuuksien nimenomainen sääntely on omiaan palvelemaan oikeusvarmuutta ja laillisuusperiaatteen toteutumista viranomaistoiminnassa. Näistä syistä Asianajajaliitto puoltaa esitettyjä muutoksia.  

Nykytilasta

Voimassa olevan lainsäädännön puitteissa puolustusvoimien lakisääteisiin tehtäviin kuuluu sotilasrikosten tutkiminen. Voimassa olevaan lainsäädäntöön nähden, puolustusvoimille esitetään uusiksi tehtäviksi sotilasrikosten ennalta estämistä ja niiden paljastamista.

Puolustusvoimien lakisääteisten tehtävien suorittamiseksi puolustusvoimille kuuluvat esitutkinta- ja pakkokeinovaltuudet ovat kuitenkin osin vastaavia poliisille kuuluvia oikeuksia rajatumpia, jos puolustusvoimille kuuluvia oikeuksia verrataan poliisin käytettävissä oleviin keinoihin moitittavuudeltaan yhtä raskaiden rikosten ennaltaehkäisemiseksi ja paljastamiseksi.

Edellisen lisäksi, voimassa olevan sääntelyn puitteissa, osaltaan puolustusvoimien tehtäviin kuuluvien tehtävien suorittaminen on suunniteltu toteutettavaksi niin, että varsinaisessa rikostorjunnassa puolustusvoimat käyttäisi useissa tapauksissa ensisijaisesti poliisin antamaa virka-apua, ei niin, että puolustusvoimat suorittaisi tehtävät itse. Osaltaan tämä laskee viranomaistoiminnan tehokkuutta ja luo resursointiongelmia virka-apua tarjoavien organisaatioiden ollessa velvollisia huolehtimaan myös omista tehtävistään.

Säädösteknisesti voimassa oleva sääntely perustuu pitkälti erilaisten viittaussäännösten käyttöön. Tämä on puolestaan omiaan hankaloittamaan viranomaisten toimivaltuuksien selvittämistä ja toisaalta, todennäköisesti vähintäänkin haittaa osaltaan viranomaistoiminnan jouhevuutta. Luonnoksessa kuvatulla tavalla, uudistuksen tarkoitus on tarkoitus selkeyttää viranomaisten toimivaltasuhteita ja varmistaa toiminnan lakiperusteisuus. Oikeusvarmuuden ja perustuslain mukaisen laillisuusperiaatteen kannalta esitettyjä muutoksia voidaan pitää myönteisinä.

Esitetyistä muutoksista

Yleisellä tasolla luonnoksen kantavana periaatteena on viranomaistoimintaa koskevan sääntelyn selkeyttäminen ja toisaalta, riittävien toimivaltuuksien takaaminen puolustusvoimille sille suunniteltujen tehtävien suorittamiseksi. Luonnoksessa käsitellyt uudistukset selkeyttävät monin osin viranomaistoiminnan sääntelyä ja siten omalta osaltaan edistävät laillisuusperiaatteen toteutumista. Keskeisimpiä luonnoksen sisältämistä kysymyksistä sivutaan alla esimerkinomaisesti. 

Aineellisesti luonnoksen keskeisimpänä muutosehdotuksena voidaan pitää puolustusvoimien tehtävien laajentamista käsittämään tiettyjen rikosten ennalta estäminen ja paljastaminen. Kun voimassa olevan sääntelyn puitteissa ennalta estämisen ja paljastamisen kohteina olevien rikosten esitutkinnasta huolehtii keskusrikospoliisi sikäli, kun niihin ei liityt välittömiä maanpuolustusta vaarantavia vaikutuksia, uudistuksen myötä tehtävät siirtyisivät puolustusvoimille.

Muutosesitystä voidaan pitää monin osin luontevana. Esimerkinomaisesti, vaikkapa erilaisten vakavampien omaisuusrikosten, kuten sotilaskäyttöön tarkoitettujen aseiden tai räjähteiden varkaudet pitäisi pystyä estämään tai vähintäänkin keskeyttämään jo puolustusvoimien omien resurssien avulla. Voimassa olevan lainsäädännön puitteissa nämä tehtävät kuuluvat kuitenkin ensisijaisesti poliisille. Koska puolustusvoimain alueille pääsy on kuitenkin rajattua, on epätarkoituksenmukaista, että kyseiset tehtävät eivät kuulu jo sellaisenaan kokonaisuudessaan puolustusvoimille. Näin varsinkin, kun kyseessä on vaikkapa puolustusvoimiin kohdistuvien asejärjestelmien varkaudet, joihin liittyvien omaisuusrikosten kannalta lienee vaikeaa aina ratkaista, onko kyse tavanomaisesta vakavammasta omaisuusrikoksesta, jolloin tutkinta kuuluu poliisille, vai esimerkiksi asejärjestelmän varkauden kautta toteutetusta maanpuolustusta varantavasta tiedustelutoimesta, jolloin tutkinta kuuluu puolustusvoimille. Kun vielä huomioidaan tutkintatoimiin liittyvä tarve päästä puolustusvoimien alueille ja hankkia tietoja puolustusvoimien aineistosta, kyseisten rikosten tutkiminen on luontevaa siirtää kokonaan puolustusvoimien vastuulle. Tämän lisäksi, periaatteessa on mahdollista, että poliisin aluksi suorittaman esitutkinnan myötä selviäisi seikkoja, jotka siirtäisivät tutkintavastuun puolustusvoimille. Asiaa tutkivan viranomaisen vaihtuminen kesken tutkinnan olisi puolestaan monin tavoin epätarkoituksenmukaista.

Viranomaisen lakisääteisten tehtävien toteuttamisen ei tulisi merkittävässä määrin nojata toisen viranomaisten toimivaltaan tai toimivaltuuksiin. Kuitenkin voimassa olevan sääntelyn puitteissa puolustusvoimien rikostorjunnalliset toimet nojaavat voimakkaasti saatavaan virka-apuun. Yleisellä tasolla viranomaisten toimivaltuuksia tai niiden toteuttamista ei ole tarkoituksenmukaista rakentaa saatavan virka-avun varaan, vaan virka-avun pitäisi olla luonteeltaan enemmänkin tilapäistä. Tästä johtuen, luontevaa olisi, että puolustusvoimat voisi suoriutua sille suunnitelluista tehtävistä mahdollisimman pitkälle omien toimivaltuuksiensa avulla.

Luonnoksessa käsiteltyjen puolustusvoimien uusien tehtävien osalta arvioitavaksi tulee uusien tehtävien myötä tarvittavat uudet itsenäiset toimivaltuudet. Uusista toimivaltuuksista keskeisimmät kohdistuisivat muun muassa salaisiin tiedonhankintakeinoihin. Näihin kuuluisivat voimassa olevaan sääntelyyn perustuvien keinojen lisäksi etenkin peitetoiminta, peitetoiminta tietoverkossa sekä tietolähdetoiminta.

Voimassa olevan sääntelyn mukaisesti käytössä olisivat edelleen tukiasematietojen hankkiminen, suunnitelmallinen tarkkailu, peitelty tiedonhankinta, tekninen kuuntelu, tekninen katselu, tekninen seuranta sekä teleosoitteen tai telepäätelaitteen yksilöintitietojen hankkiminen. Näiden rikostorjunnallisten keinojen osalta esimerkiksi televalvonnan ja telekuuntelun lupien hankkimisesta on voimassa olevan sääntelyn puitteissa vastannut suojelupoliisi, mikä puolestaan on käytännössä johtanut ongelmiin niin, että lupien, hakua ei ole aina voitu toteuttaa operatiivisten tarpeiden edellyttämässä ajassa. Tämän on katsottu aiheuttaneen operatiivisia ongelmia. Näiden ongelmien ratkaisemiseksi itsenäinen mahdollisuus lupien hakuun vaikuttaa perustellulta sen ollessa omiaan turvaamaan puolustusvoimien kykyä vastata muuttuvan toimintaympäristön mukanaan tuomiin uhkiin.

Luonnoksessa kaavailtujen puolustusvoimien uusien ja osin jo voimassa olevaan sääntelyyn perustuvien tehtävien suorittamiseksi puolustusvoimat on kokenut ongelmalliseksi sen, että sillä ei ole oikeutta peitetoimintaan. Tämä koskee esimerkiksi tietoverkkoja siten, että tietoverkkoihin ei ollut mahdollista kohdistaa tehokasta tiedonhankintaa perinteisillä tiedonhankintakeinoilla ja muuttuneesta toimintaympäristöstä johtuen, käytössä olevat toimivaltuudet eivät enää vastaa tutkittavien tekojen selvittämiseksi tarpeellisia keinoja. Puolustusvoimien rikostorjuntakyvyn ajantasaistamiseksi puolustusvoimille esitetään luonnoksessa oikeutta peitetoimintaan.

Peitetoiminnan lisäksi puolustusvoimille esitetään oikeutta tietolähdetoimintaan. Koska tietolähteiden käyttö saattaa olla keskeisessä asemassa esimerkiksi vakoilurikosten estämiseksi ja paljastamiseksi, esitettyä voi pitää luontevana. Tätä puoltaa myös se, että lähtökohtaisesti tietolähteiden käsittely pitäisi rajata vain sen viranomaisen, jonka toimintaan tietolähteen käyttö liittyy. Tämä huomioiden se, että puolustusvoimat joutuisi tietolähdetoiminnassaan turvautumaan toisiin viranomaisiin vaikuttaa epätarkoituksenmukaiselta ja puolustusvoimien tutkintavaltuuksien laventaminen kattamaan myös tietolähdetoiminnan vaikuttaa luontevalta. 

Edellä esimerkinomaisesti tarkasteltujen rikostorjunnallisten keinojen käyttämisen osalta, niihin sovellettaisiin lähtökohtaisesti esitutkintalain säännöksiä. Sama pätee pakkokeinoihin, niiden käyttämisen lähtökohtana on pakkokeinolakiin sisältyvä sääntely. Esitutkinta- ja pakkokeinolakien ollessa laajalti sovellettuja, säädösteknisesti ratkaisua voidaan pitää puollettavana.

Uudistusehdotuksessa esitetään myös sääntelyn laajentamista sikäli, kun puolustusvoimat käyttäisi rikostorjunnallisten tehtävien toteuttamiseen reserviläisiä. Tämä ilmenee kahdella tavalla. Ensinnäkin luonnoksen mukaisesti tutkinnanjohtajana voisi toimia ja pidättämiseen oikeutetun virkamiehen toimivaltuuksia voisi käyttää asevelvollisuuslain mukaisessa palveluksessa oleva reserviläinen, joka on virkatehtävässään pakkokeinolain 2 luvun 9 §:ssä tarkoitettu pidättämiseen oikeutettu virkamies. Käytännössä luonnoksessa ehdotettu mahdollistaisi poliisipäällystön tutkinnon suorittaneiden henkilöiden aiempaa tehokkaamman käytön heidän toimiessaan puolustusvoimien puitteissa.

Edellisen lisäksi, sotilaallisen maanpuolustuksen alalla Suomeen kohdistuvaan tiedustelutoimintaan ja sotilaallisen maanpuolustuksen tarkoitusta vaarantavaan toimintaan liittyvien rikosten ennalta estämisessä ja paljastamisessa reserviläinen voisi avustaa viranomaista erikseen luetelluissa toimivaltuuksissa tai käyttää niitä erikseen säädetyissä tapauksissa. Luonnoksessa esitetty mahdollistaisi esimerkiksi tietoteknisen asiantuntemuksen hankkimisen reserviläisillä olevan osaamisen kautta. 

Luonnoksessa käsitellään myös varsinaiseen sotilaskurinpitoon, sen sääntelyyn ja mahdollisiin uudistustarpeisiin liittyviä seikkoja, joskin näiltä osin luonnoksessa käsitellyt muutosesitykset ovat luonteeltaan enemmänkin teknisiä, eikä niihin puututa tässä enemmin.

Kokoavia huomioita

Asianajajaliiton käsityksen mukaan luonnoksessa käsitellyt uudistusehdotukset vaikuttavat tarkoituksenmukaisilta puolustusvoimien tehtävät ja alati muuttuva toimintaympäristö huomioiden. Tämän lisäksi, esitetyt uudistukset olisivat omiaan lisäämään oikeusvarmuutta ja laillisuusperiaatteen toteutumista viranomaistoiminnassa. Näistä syistä Asianajajaliitto puoltaa esitettyjä muutoksia.  

Helsingissä, 19. päivänä elokuuta 2022

Niko Jakobsson

Asianajajaliiton pääsihteeri

LAATI

Asianajaja Ismo Kallioniemi, Helsinki