Lausunto kilpailulain muuttamisesta

Työ- ja elinkeinoministeriölle

Lausuntopyyntönne 10.08.2022 / Asia VN/32496/2021

Lausunto asiassa hallituksen esitysluonnoksesta laiksi kilpailulain muuttamisesta

• Johdanto

Suomen Asianajajaliitto (”Asianajajaliitto”) kiittää työ- ja elinkeinoministeriötä (”TEM”) mahdollisuudesta antaa lausuntonsa hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle laiksi kilpailulain muuttamisesta (Hallituksen esitysluonnos eduskunnalle laiksi kilpailulain muuttamisesta 150622, 14.06.2022, ”hallituksen esitys” tai ”HE”) sekä päivitettävästä yrityskauppojen ilmoituskanavasta.

TEM:n sekä kilpailu- ja kuluttajaviraston (”KKV”) selvityksen mukaan ehdotettu kilpailulain muutos lisäisi KKV:lle ilmoitettavaksi tulevien sellaisten yrityskauppojen määrää, jotka eivät nykyisen ilmoituskynnyksen perusteella tule ilmoitettavaksi, mutta jotka voisivat johtaa tai todennäköisesti johtaisivat markkinoiden haitalliseen keskittymiseen ja kuluttajahaittaan. Muutoksen johdosta KKV:n tutkittavaksi tulisivat jatkossa yrityskaupat, joissa osapuolten yhteenlaskettu Suomesta kertynyt liikevaihto ylittää 100 miljoonaa euroa ja joissa vähintään kahden osapuolen Suomesta kertynyt liikevaihto ylittää kummankin osalta 10 miljoonaa euroa. Osapuolten yhteenlasketun liikevaihdon osalta ilmoituskynnys määräytyisi jatkossa Suomesta kertyvän liikevaihdon perusteella maailmanlaajuisen liikevaihdon sijasta.

• Oikeusturvapuutteet ovat edelleen ratkaisematta

KKV:lla on mahdollisuus tehdä yritystarkastus myös yrityskauppavalvonnan yhteydessä. Tutkittavilla yrityksillä ei ole tehokkaita oikeussuojakeinoja, jotka varmistaisivat sen, etteivät KKV:n virkamiehet ota haltuunsa asianajosalaisuuden piiriin kuuluvaa aineistoa. Oikeustila on Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan ja EU:n perusoikeuskirjan 47 artiklan vastainen. Asianajajaliitto on lausunut asiasta useita kertoja muun muassa ECN+-direktiivin täytäntöönpanon yhteydessä. Ihmisoikeustuomioistuin on käsitellyt aihepiiriä esimerkiksi ratkaisussaan Vinci Construction ja GTM Génie Civil and Services v. Ranska (63629/10 ja 60567/10, 2.4.2015).

Talousvaliokunta on mietinnössään TaVM 41/2018 vp katsonut, että yritysten puolustautumisoikeuksien – mukaan lukien oikeudellisen neuvonannon suojan – näkökulmasta riippumaton, tuomioistuimen arvioon perustuva järjestelmä voisi turvata nykyistä paremmin luottamuksen viranomaisen toiminnan puolueettomuuteen. Tästä syystä talousvaliokunta piti tärkeänä, että asiaan liittyviä sääntelytarpeita arvioidaan kilpailulakia jatkossa uudistettaessa (Valiokunnan mietintö TaVM 41/2018 vp, s. 4–5.).

Kyseistä selvitystä ei ole tehty, ja se tulisi viipymättä tehdä.

Valitusoikeuden puuttuminen tarkastustilanteissa ei ole edes ainoa oikeusturvaongelma: tehokas valitusoikeus puuttuu myös silloin, kun KKV toteaa yrityskauppailmoituksen olevan epätäydellinen, eikä yrityskaupan ilmoittajalla ole tehokasta pääsyä KKV:n hallussa olevaan aineistoon yrityskauppavalvontatilanteissa vastaavalla tavalla kuin monessa muussa EU:n jäsenvaltiossa. Asianajajaliitto on esittänyt kootun selvityksen oikeusturvaongelmista lausunnossaan yrityskauppojen ilmoituskynnyksen muuttamista koskevasta arviomuistiosta 9.2.2022. Valitettavasti HE ei tuo ratkaisua esitettyihin oikeusturvaongelmiin.

• KKV:n ja euroopan komission toimivaltaa tulisi arvioida kokonaisuutena

HE:n mukaan KKV:n tutkittavaksi tulisivat jatkossa yrityskaupat, joissa osapuolten yhteenlaskettu Suomesta kertynyt liikevaihto ylittää 100 miljoonaa euroa ja joissa vähintään kahden osapuolen Suomesta kertynyt liikevaihto ylittää kummankin osalta 10 miljoonaa euroa. Kyseessä on erittäin merkittävä laajennus KKV:n toimivaltaan, mikä johtaisi yrityskauppojen mittakaavassa hyvin pienten yrityskauppojen ilmoittamiseen KKV:lle.

Liikevaihtoarvojen asettamisessa tulisi ottaa huomioon Euroopan komission toimivalta. Komissio on saanut Euroopan unionin tuomioistuimen (”EUT”) antaman ratkaisun (T-227/21 Illumina) myötä merkittävän oikeuden puuttua yrityskauppoihin riippumatta siitä, ylittävätkö osapuolten liikevaihdot Suomen kilpailulain asettamia kynnysarvoja. Asiassa EUT vahvisti yrityskeskittymien valvonnasta annetun neuvoston asetuksen ((EY) N:o 139/2004, nk. sulautuma-asetus) 22 artiklan mukaisen jäsenvaltioiden oikeuden siirtää yrityskaupan käsittelyn komissiolle riippumatta siitä, kohdistuuko kauppaan ilmoitusvelvollisuus kansallisen yrityskauppavalvontajärjestelmän alla. Siten merkittävään osaan mahdollisesti ongelmallisista yrityskaupoista voidaan jo nykyisen oikeustilan mukaan puuttua tehokkaasti liikevaihtorajoista välittämättä. Yrityskauppavalvonta tulee nähdä kokonaisjärjestelmänä, johon kuuluu sekä KKV että Euroopan komissio. Pelkän kansallisen osan arviointi yksistään ei ole tarkoituksenmukaista.

Edellä todetun perusteella liikevaihtorajojen laskemisen tarvetta tulisi arvioida uudelleen.

Helsingissä 10. päivänä elokuuta 2022

SUOMEN ASIANAJAJALIITTO

Niko Jakobsson

Suomen Asianajajaliiton pääsihteeri

Laati:      Ilkka Aalto-Setälä, asianajaja, Helsinki