Perillisen asuinpaikkajäsenvaltionsa tuomioistuimessa tekemää perinnöstä luopumista koskevaa ilmoitusta pidetään pätevänä, jos siellä sovellettavia muotovaatimuksia on noudatettu, vaikka ilmoitus ei täyttäisi perimykseen sovellettavassa laissa asetettuja muotovaatimuksia

UNIONIN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (viides jaosto) Asiassa C-617/20,

2 päivänä kesäkuuta 2022

Ennakkoratkaisupyyntö – Oikeudellinen yhteistyö yksityisoikeudellisissa asioissa – Perintöoikeuteen liittyvät toimenpiteet – Asetus (EU) N:o 650/2012 – 13 ja 28 artikla – Perinnöstä luopumista koskevan ilmoituksen pätevyys – Perillinen, jonka asuinpaikka on muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jonka tuomioistuin on toimivaltainen perintöasiassa – Ilmoitus, joka on tehty sen jäsenvaltion tuomioistuimelle, jossa kyseisellä perillisellä on asuinpaikka

jossa on kyse SEUT 267 artiklaan perustuvasta ennakkoratkaisupyynnöstä, jonka Hanseatisches Oberlandesgericht in Bremen (Bremenin osavaltion ylioikeus, Saksa) on esittänyt 11.11.2020 tekemällään päätöksellä, joka on saapunut unionin tuomioistuimeen 20.11.2020, saadakseen ennakkoratkaisun asiassa, jonka ovat saattaneet vireille

T. N. ja

N. N.

ja jossa asian käsittelyyn osallistuu

E. G.,

43      Asetuksen N:o 650/2012 13 artiklan nojalla toimivaltaisessa tuomioistuimessa tehtävien perinnöstä luopumista koskevien ilmoitusten osalta on todettava, että kyseisen asetuksen 28 artiklan b alakohdassa taataan, että tämä perilliselle, joka asuu muussa jäsenvaltiossa kuin perintöasiassa toimivaltaisen tuomioistuimen jäsenvaltiossa, tunnustettu mahdollisuus on tehokas.

44      Tältä osin on todettava, että kun otetaan huomioon se, että asetuksen N:o 650/2012 13 artiklassa tarkoitettu tuomioistuimen toimivalta on rajoitettu, muunlainen tulkinta, jolla rajoitettaisiin perinnöstä luopumista koskevan ilmoituksen muodollista pätevyyttä edellyttämällä perimykseen sovellettavassa laissa säädettyjen muotovaatimusten täyttymistä, johtaisi siihen, että kyseisen asetuksen 13 artiklan ja 28 artiklan b alakohdan säännökset menettäisivät tehokkaan vaikutuksensa, ja olisi vastoin kyseisen asetuksen tavoitteita ja oikeusvarmuuden periaatetta.

45      Kuten julkisasiamies on korostanut ratkaisuehdotuksensa 64 kohdassa, asetuksen N:o 650/2012 tavoitteen, joka on se, että perillisille annetaan mahdollisuus tehdä perinnöstä luopumista koskevia ilmoituksia siinä jäsenvaltiossa, jossa heidän asuinpaikkansa sijaitsee, toteutuminen edellyttää sitä, että ilmoitusten pätevyyden turvaaminen ei edellytä perillisten suorittavan muiden jäsenvaltioiden tuomioistuimissa muita muodollisuuksia kuin ne, joista säädetään sen jäsenvaltion lainsäädännössä, jossa tällainen ilmoitus tehdään.

46      Mainittujen ilmoitusten toimittamista perintöasiassa toimivaltaiselle tuomioistuimelle koskevan kysymyksen osalta on huomautettava, että asetuksen N:o 650/2012 johdanto-osan 32 perustelukappaleen viimeisestä virkkeestä ilmenee, että ”henkilöiden, jotka päättävät käyttää mahdollisuutta tehdä ilmoituksia jäsenvaltiossa, jossa heillä on asuinpaikka, olisi itse ilmoitettava perintöasiaa käsittelevälle tuomioistuimelle tai viranomaiselle tällaisten ilmoitusten olemassaolosta perimykseen sovellettavassa laissa asetetussa määräajassa”.

47      Tämä asetuksen N:o 650/2012 johdanto-osan 32 perustelukappaleen viimeinen virke antaa ymmärtää ensinnäkin, että unionin lainsäätäjän mukaan on välttämätöntä, että perinnöstä luopuvan perillisen asuinpaikkajäsenvaltion tuomioistuimessa tehty ilmoitus perinnöstä luopumisesta saatetaan perintöasiassa toimivaltaisen tuomioistuimen tietoon. On kuitenkin todettava, ettei kyseisen asetuksen 13 tai 28 artiklassa säädetä mekanismista, jolla perinnöstä luopuvan perillisen asuinpaikkajäsenvaltion tuomioistuin välittää tällaiset ilmoitukset perintöasiassa toimivaltaiselle tuomioistuimelle. Kyseisessä 32 perustelukappaleessa oletetaan kuitenkin, että henkilöt, jotka käyttävät mahdollisuutta tehdä tällaisia ilmoituksia asuinpaikkajäsenvaltiossaan, huolehtivat tällaisten ilmoitusten saattamisesta perintöasiassa toimivaltaisten viranomaisten tietoon.

48      Koska unionin oikeudessa ei ole yhtenäistä järjestelmää perintöä koskevien ilmoitusten toimittamiseksi perintöasiassa toimivaltaiselle tuomioistuimelle, asetuksen N:o 650/2012 johdanto-osan 32 perustelukappaleen viimeinen virke on ymmärrettävä siten, että perinnöstä luopumista koskevan ilmoituksen tehneen henkilön on ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta perintöasiassa toimivaltainen tuomioistuin saa tiedon pätevän ilmoituksen olemassaolosta. Tällaisen ilmoituksen pätevyyttä ei kuitenkaan voida kyseenalaistaa, vaikka kyseisiä toimenpiteitä ei olisi tehty perimykseen sovellettavassa laissa asetetussa määräajassa.

49      Niinpä perillisen asuinpaikkajäsenvaltionsa tuomioistuimessa siinä sovellettavien muotovaatimusten mukaisesti tekemän perinnöstä luopumista koskevan ilmoituksen pitäisi saada aikaan oikeusvaikutuksia perintöasiassa toimivaltaisessa tuomioistuimessa, jos viimeksi mainittu tuomioistuin on saanut tiedon tällaisen ilmoituksen olemassaolosta, ilman, että tällaiseen ilmoitukseen sovellettaisiin perimykseen sovellettavassa laissa asetettuja muita muotovaatimuksia.

50      Nyt käsiteltävässä asiassa ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen toimittamista tiedoista ilmenee, että perittävän veljen lapset tekivät perinnöstä luopumista koskevan ilmoituksen alankomaalaisessa tuomioistuimessa siinä sovellettavien muotovaatimusten mukaisesti ja että Amtsgericht Bremen sai tiedon kyseisen ilmoituksen olemassaolosta ennen kuin se antoi ratkaisun perintöasiassa. Niinpä näyttää siltä, että viimeksi mainitun tuomioistuimen olisi pitänyt ottaa mainittu ilmoitus huomioon riippumatta muiden vaatimusten tai selvennysten, joita tällaisen ilmoituksen pätevänä pitäminen saksalaisen tuomioistuimen mukaan edellytti, noudattamisesta. Kuten asetuksen N:o 650/2012 johdanto-osan 67 perustelukappaleesta ilmenee, ”rajat ylittäviä vaikutuksia omaavan perintöasian nopea, sujuva ja tehokas ratkaiseminen unionissa” edellyttää sitä, että perillisten olisi voitava osoittaa helposti asemansa ja/tai oikeutensa.

51      Esitettyihin kysymyksiin on kaiken edellä esitetyn perusteella vastattava, että asetuksen N:o 650/2012 13 ja 28 artiklaa on tulkittava siten, että perillisen asuinpaikkajäsenvaltionsa tuomioistuimessa tekemää perinnöstä luopumista koskevaa ilmoitusta pidetään muodollisesti pätevänä, jos kyseisessä tuomioistuimessa sovellettavia muotovaatimuksia on noudatettu, vaikka ilmoitus ei täyttäisi perimykseen sovellettavassa laissa asetettuja muotovaatimuksia.

Tuomio