Lausunto Vihreän siirtymän hankkeiden väliaikaisesta etusijamenettelystä aluehallintovirastojen lupakäsittelyssä vuosina 2023-2025 ja hallintotuomioistuimissa vuosina 2023–2027

Lausunto Vihreän siirtymän hankkeiden väliaikaisesta etusijamenettelystä aluehallintovirastojen lupakäsittelyssä vuosina 2023-2025 ja hallintotuomioistuimissa vuosina 2023–2027

Ympäristöministeriö on pyytänyt Suomen Asianajajaliittoa (jäljempänä ”Asianajajaliitto”) antamaan lausunnon hallituksen esityksen luonnoksesta eräiden vihreän siirtymän hankkeiden väliaikaisesta etusijamenettelystä aluehallintovirastojen lupakäsittelyssä vuosina 2023–2025 ja hallintotuomioistuimissa vuosina 2023–2027 sekä asetukseen selvityksen sisällöstä. Valmisteilla olevilla lakimuutoksilla olisi mahdollista väliaikaisesti käsitellä etusijamenettelyssä tiettyjen vihreää siirtymää tukevien investointien ympäristönsuojelulain (527/2014) ja vesilain (587/2011) mukaiset lupahakemukset aluehallintovirastoissa. Lisäksi hankkeiden ja kaavojen valitusasiat, jotka ovat vihreän siirtymän kannalta keskeisiä, käsiteltäisiin myös kiireellisinä hallintotuomioistuimissa.

Yleistä esityksestä

Asianajajaliitto kiittää ympäristöministeriötä mahdollisuudesta lausua esityksestä ja katsoo esityksen olevan tärkeä vihreän siirtymän edistämiseksi Suomessa. Asianajajaliitto pyytää ympäristöministeriötä kiinnittämään jatkovalmistelussa huomioita erityisesti siihen, että yhdenvertaisuusperiaatteen toteutuminen ei vaarannu. Lisäksi Asianajajaliitto kehottaa arvioimaan tarvetta edelleen selventää, mitä hakijan on osoitettava, jotta etusija voitaisiin myöntää.

Kuten myös esityksessä tuodaan esille, perustuslain 6 §:n 1 momentin mukainen yhdenvertaisuusperiaate on yksi hallinnon ja oikeusvaltion perusperiaatteista: jokaisella on oikeus saada asiansa käsiteltyä ilman aiheetonta viivästystä. Yhteiskunnan pitkäikäisen toimivuuden varmistamiseksi ja yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti, muutoksen ei tulisi mitenkään (eikä vain ”merkittävästi”) hidastaa muiden lupahakemusten käsittelyä. Muussa tapauksessa muiden hankkeiden edistäminen vaikeutuu ja se on omiaan edelleen vähentämään investointeja Suomeen. Lisäksi on hyvä huomata, että tällä hetkellä hyvin monille tuulivoima- ja aurinkoenergiahankkeille myönnetään luvat kokonaan kuntatasolla. Etenkin kaavoituksen resurssit ovat monessa kunnassa vähäiset ja ristipaineissa niissäkin tilanteissa, joissa kaavamuutoksen vaatimat selvitykset tehdään hankekehittäjän kustannuksella ja hankekehittäjän konsultin toimesta.

Jotta esitys tuottaisi haluttuja tuloksia aluehallintovirastoissa ja hallintotuomioistuimissa on oltava kokenutta ja osaava henkilökunta, jotka voivat keskittyä vihreän siirtymän hankkeisiin. Asianajajaliitto pitää tärkeänä ohjata määrärahat kokeneen henkilökunnan lisärekrytointeihin, jotka voivat keskityttyä vihreän siirtymän hankkeisiin. Muuten on olemassa varteenotettava riski siitä, että muut yhteiskunnan toimivuuden varmistamisen kannalta tärkeät ja sekä juridisesti että teknisesti vaativat hankkeet jäävät odottamaan, koska niille ei löydy osaavia käsittelijöitä. Tällaisina hankkeina voidaan pitää esimerkiksi huoltovarmuutta parantavia hankkeita kuten vesihuoltohankkeet, ruoantuotantohankkeet (esimerkiksi meriviljely), energian perusvoiman ja säätövoiman tuotannon sekä vihreän siirtymän tarvitsemien raaka-aineiden hankkeet, kuten EU:n kriittiseksi määritelmien raaka-aineiden hankkeet.

Esityksen suhde EU-tasoiseen sääntelyyn

Ympäristönsuojelu- ja vesiasioiden käsittelystä aluehallintovirastossa annettuun lakiin (898/2009) esitetään uutta 2 a §:ää jossa todetaan: ”…ottavat huomioon ei merkittävää haittaa -periaatteen” (Do No Significant Harm, DNSH). Tätä täydennetään asetusluonnoksen liitteessä, joka muistuttaa komission teknistä ohjetta. Tämä voisi tarkoittaa käytännössä sitä, että lupahakemusten etusija voitaisiin myöntää vain hankkeille, jotka täyttävät komission teknisen ohjeen edellytykset. Näin tulkiten ehdotusta kokonaisuutena voitaneen pitää liian rajoittavana, ja Asianajajaliitto ehdottaa, että etusijajärjestys annettaisiin esimerkiksi ”pääosin DNSH-periaatteen mukaisille hankkeille”.  Etusijan perusteeksi voitaisiin lisätä myös yhteiskunnan toimintavarmuuden turvaaminen ja/tai työllisyyden edistäminen.

Ympäristöministeriö ehdottaa etusijan sitomista uuden asetuksen kautta kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (”Luokitusjärjestelmäasetus”, 2020/852). Asetusluonnoksessa viitataan Luokitusjärjestelmäasetuksen 17 artiklan 1 kohtaan ja todetaan, että selvityksen on sisällettävä hakijan kirjallinen arvio siitä, aiheutuuko toiminnasta merkittävää haittaa Luokitusjärjestelmäasetuksen 17 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille ympäristötavoitteille. Luokitusjärjestelmäasetuksen ympäristötavoitteet esitetään asetuksen 9 artiklassa. 17 artiklan 1 kohta koskee ympäristötavoitteille aiheutuvaa merkittävää haittaa. Asianajajaliitto katsoo, että viittausta Luokitusjärjestelmäasetukseen olisi syytä vielä tarkentaa.

Projektirahoitusta tai muuta kansainvälistä rahoitusta varten laadittavat selvitykset, jossa näytetään 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti, että hankkeesta ei aiheudu 9 artiklassa tarkoitetuille ympäristötavoitteille merkittävää haittaa, laaditaan lähtökohtaisesti aina englanniksi, koska suurin osa kaikista suurten hankkeiden rahoitus- ja sijoitussopimuksista, riippumatta hankkeiden sijaintipaikasta, ovat Englannin lain alaisia. Tämä olisi hyvä huomioida, kun mietitään hakemuksesta hakijalle ja viranomaisille aiheuttavia vaikutuksia.

Perusteluiden mukaan, mikäli EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen (Recovery and Recilience Facility, RRF) mukaisen rahoituksen haussa käytettyä arviointia pystyttäisiin riittävästi selvittään DNSH-periaatteen huomioon ottamisessa toiminnassa, luvanhakijan olisi mahdollista hyödyntää sitä. DNSH-periaatteen soveltamisesta RRF:n osalta Euroopan komission on antanut erilliset ohjeet. Lisäksi Suomen ympäristökeskus (Syke) on laatinut RRF-suunnitelman mukaisia hankkeita varten erillisen ohjeen DNSH-arvioinnista, jota voisi olla perusteltua tarkentaa, mikäli arvioinnin hyödyntämisen soveltamisalaa laajennetaan ehdotetun mukaisesti.

Muut huomiot esityksestä

Esityksessä annetaan ymmärtää, että rahoitusta varten tehtyjä selvityksiä voitaisiin hyödyntää pitkälti sellaisenaan lupaprosessissa. Tämä olisi toki hyvä asia, mutta toisenlaista käyttötarkoitusta varten laadittujen selvitysten ymmärtäminen voi vaatia myös sen alan eritysosaamista (tässä kansainvälisistä rahoitussopimukset), jota kaikissa aluehallintovirastoissa ei välttämättä tällä hetkellä ole.

Asetuksen esittelijämuistio ei ota kantaa siihen, onko aluehallintovirastossa suoritettavassa arvioinnissa (ja hakijan hakemuksessa) huomioitava Luokitusjärjestelmäasetuksen nojalla annettujen delegoitujen asetusten teknisiä arviointikriteereitä, tätä olisi hyvä tarkentaa.

Asianajajaliitto toteaa, että se, että menettelyllisestä etusijasta ei hallintoviranomaisessa tehdä erillistä valituskelpoista päätöstä, voi käytännössä aiheuttaa haittaa hakijalle ja sellaisille, jonka hanke viivästyy, vaikka lieneekin perusteltua kokonaisresurssien tehokkuuden kannalta.

Asianajajaliitto toteaa lakiehdotuksessa ehdotetun siirtymäsäännöksen olevan paikallaan.

Asianajaliitto huomauttaa esityksestä puuttuvan arvio etusijaan oikeuttavien hankkeiden määrästä. Asianajajaliitto toteaa, että keskimääräiset käsittelyajat, jotka ovat muutoksen taustalla, eivät kerro kokonaistilannetta. Ympäristöministeriön on myös hyvä huomioida, että laajoja hankkeita valmistellaan usein vuosia ennen kuin lupahakemukset voidaan jättää.

Lopuksi Asianajaliitto toteaa, että esitettyjä lainsäädäntömuutoksia tulisi vielä arvioida perustuslain (713/1999) kannalta ympäristöperusoikeuksien huomioimiseksi.

Helsingissä 7. kesäkuuta 2022

SUOMEN ASIANAJAJALIITTO

Niko Jakobsson

Asianajajaliiton pääsihteeri

LAATI: Asianajaja Heidi Malmberg