Oikeusvaltiossa yksilö saa suojan – myös valtion toimilta

Julkisessa keskustelussa rikoksiin syyllistyneet on helppo tuomita – mutta asianajajan tehtävä on varmistaa, että kaikkein vakavimmankin teon tehnyt saa asianmukaisen puolustuksen oikeudessa.

Oikeusvaltioperiaatteeseen kuuluu, että jokaisella ihmisellä ja yhteisöllä on pääsy oikeudelliseen apuun ja yhdenvertaiseen kohteluun perus- ja ihmisoikeuksia kunnioittaen. Asianajajajaliiton pääsihteeri Niko Jakobssonin mukaan oikeusvaltioperiaatteen joskus juhlalliseltakin kuulostavien määritelmien alla on monia käytännönläheisiä ja perusoikeuksia kunnioittavia totuuksia, joista ei usein julkisuudessa puhuta.

– Kun oikeuden saatavuudesta puhutaan, tulee usein ensimmäisenä mieleen yksityishenkilöiden tai yhteisöjen keskinäiset riita- ja rikosasiat, joiden prosessi on suurelle yleisölle kohtuullisen selvä. Oikeusvaltiossa esimerkiksi julkista valtaa tai vaikutusvaltaisintakin henkilöä vastaan voi yhtä lailla käydä oikeutta. Harva tulee ajatelleeksi, että maailmanlaajuisesti tämä ei ole itsestäänselvyys. Täytyy muistaa, että mahdollisuus saada parasta oikeudellista apua kuuluu niin valtion päämiehille, varattomille, isoista ja pienistä rikoksista sekä vakavista sotarikoksista syytetyille, Jakobsson kertoo.

Yksi oikeusvaltioperiaatteen oleellisimpia osia on asianajosalaisuus, jota on myös kritisoitu muun muassa siitä, että yhden ammattikunnan piirissä on rikkomaton oikeus pitää asiakkaansa tiedot salaisina. Jakobssonin mukaan salassapitovelvollisuudella taataan kuitenkin jokaiselle oikeus puolustautua tehokkaasti.

– Jotta perus- ja ihmisoikeudet toteutuvat, meillä kaikilla on oikeus saada täydellisen luottamuksellinen suhde edes yhteen ihmiseen kaikkein vaikeimmassa tilanteessa. Esimerkiksi rikoksesta epäillyn on voitava kääntyä riippumattoman asianajajan puoleen. Siksi asianajajalle asianajajosalaisuus on pyhä – kaikissa tilanteissa.

Asianajajaliiton rikosprosessioikeuden asiantuntijaryhmän puheenjohtaja, asianajaja Jussi Sarvikiven mukaan oikeus parhaaseen mahdolliseen puolustukseen on fundamentaalinen perusoikeus myös esimerkiksi sotarikoksista syytettyjen kohdalla.

– Oikeusvaltioperiaatteeseen sisältyy syyttömyysolettama: kukaan ei ole syyllinen, kunnes hänet on riippumattomassa tuomioistuimessa syylliseksi todettu ja rikoksesta tuomittu. Vaikka kuulemme kauhu-uutisia, meidän täytyy muistaa, ettei viha saa lietsoa vihaa. Riippumaton käsittely ja oikeus puolustukseen kuuluu niin kansalle kuin kuninkaille, ja siihen nojaa koko länsimainen sivistyspohjamme. Tätä tarkoittaa, että oikeusvaltiossa oikeusturva kuuluu jokaiselle, Sarvikivi kiteyttää.

Lisätiedot:
Asianajajaliiton pääsihteeri Niko Jakobsson, p. 050 341 4593, niko.jakobsson@asianajajaliitto.fi
Asianajajaliiton rikosprosessioikeuden asiantuntijaryhmän pj Jussi Sarvikivi, p. 040 560 8179, jussi.sarvikivi@reims.fi
Viestintäjohtaja Sari Krappe, p. 040 562 0040, sari.krappe@asianajajaliitto.fi