Asianajajan asema on tunnustettava perustuslaissa
6.5.2022 | TiedotteetJokaisella on oikeus puolustukseen
Perustuslakimme on kaiken julkisen vallankäytön perusta. Laissa on määritelty esimerkiksi tuomioistuinten ja syyttäjän asema, mutta yksi puuttuu: puolustuksen eli asianajajan asemaa perustuslaki ei tunnista. Asianajajaliiton uudessa oikeusturvaohjelmassa ehdotetaan asianajajien lisäämistä perustuslakiin.
Asianajajaliiton juuri julkaistu oikeusturvaohjelma peräänkuuluttaa Suomen perustuslain vahvistamista siten, että se kestäisi kaikenlaiset kriisit. Tällä hetkellä muun muassa syytettyjen puolustuksen asema on hatara, koska oikeudenkäynti ilman syytetyn oikeudellista avustajaa ei voi olla oikeusvaltioperiaatteen mukainen. Siksi Asianajajaliiton puheenjohtajan Hanna Räihä-Mäntyharjun mielestä on hämmästyttävää, ettei Suomen perustuslakiin ole kirjattu mitään asianajajasta tai puolustuksen roolista. Oikeusturvaohjelman ensimmäinen tavoite onkin saada perustuslakiin kirjaus asianajajajien asemasta ja roolista aiemmin jo tunnustettujen tuomioistuinten ja syyttäjien rinnalle.
– Suomessa on arkipäivää, että asianajajat varmistavat kansalaisten oikeusturvan toteutumisen päivittäin tuomioistuin- ja viranomaisprosesseissa. Kukaan ei varmastikaan haluaisi joutua syytetyksi mutkikkaaseen oikeusprosessiin ilman ammattitaitoista oikeudellista avustajaa – sehän olisi oikeusmurha. Siksi asianajajan asema täytyy tunnustaa myös perustuslaissa, Räihä-Mäntyharju tiivistää.
Asianajajaliiton oikeusturvaohjelma sisältää tärkeät kirjaukset myös muun muassa oikeudellisten palveluiden maantieteellisen saatavuuden varmistamisesta, oikeuden tasapuolisesta saavutettavuudesta sekä oikeusturvavakuutusten kattavuuden parantamisesta.
– Mikäli varaa avustajaan ei ole, eikä oikeusturvavakuutus korvaa kuin osan oikeusprosessin kustannuksista, kuka uskaltaa vaatia oikeuksiaan silloin, kun siihen olisi tarvetta? Räihä-Mäntyharju hämmästelee.
Asianajajaliiton oikeuspoliittinen juristi Elisa Gebhard nostaa lisäksi ohjelman toiseksi ydinosaksi Asianajajaliiton ajaman oikeudenhoidon työtapareformin, jonka avulla pyritään sujuvoittamaan ylipitkiksi venähtäneitä riita- ja rikosprosesseja sekä alentamaan oikeudenkäyntien kustannuksia.
– Kannustamme työtapareformissa muun muassa syyttäjävetoiseen esitutkintaan. Sillä vapautettaisiin poliisin resursseja tärkeämpään työhön – turvallisuuteen – ja annettaisiin esitutkintavaihe sille taholle, joka myöhemmässäkin vaiheessa asiaa käsittelee. Työtapareformissa on paljon muitakin ideoita, joilla prosesseja nopeutettaisiin jo nykyresursseilla. Se antaitsisi mielestäni nykyistä enemmän huomiota. Kuten tiedämme sanonnan, justice delayed is justice denied, Gebhard naulaa.
Lisätiedot:
Asianajajaliiton puheenjohtaja Hanna Räihä-Mäntyharju, p. 050 599 3503, hanna.raiha-mantyharju@tempolaw.fi
Oikeuspoliittinen juristi Elisa Gebhard, p. 050 575 1723, elisa.gebhard@asianajajaliitto.fi
Viestintäjohtaja Sari Krappe, p. 040 562 0040, sari.krappe@asianajajaliitto.fi