Lausunto luonnoksesta Verohallinnon ohjeeksi vastikkeellinen saanto jäämistöosituksessa ja perinnönjaossa

Verohallinnolle

LAUSUNTO LUONNOKSESTA VEROHALLINNON OHJEEKSI VASTIKKEELLINEN SAANTO JÄÄMISTÖOSITUKSESSA JA PERINNÖNJAOSSA

Suomen Asianajajaliitto (jäljempänä “Asianajajaliitto”) kiittää mahdollisuudesta lausua luonnoksesta Verohallinnon ohjeeksi Vastikkeellinen saanto jäämistöosituksessa ja perinnönjaossa (“Verohallinnon ohjeluonnos”).

Asianajajaliitto pitää ohjeen julkaisemista erittäin kannatettavana. Lausuntonaan Asianajajaliitto esittää seuraavaa:

Ohjekirjeen otsikointi

Verohallinnon ohjeluonnoksen kansilehdellä olevassa ingressissä todetaan, että ohjeessa käsitellään vastikkeellisia saantoja varainsiirtoverotuksessa. Ohjetta lukiessa tulee kuitenkin monessa kohdin vaikutelma siitä, että ohje voisi sisältää kannanottoja myös luovutusvoittoverotuksen osalta, joten ohjeen keskittyminen pääosin varainsiirtoverotukseen voisi ilmetä tarkemmin jo ohjekirjeen nimestä siten, että ohjekirjeen otsikko olisi esimerkiksi: ”Vastikkeellinen saanto jäämistöosituksessa ja perinnönjaossa erityisesti varainsiirtoverotuksen näkökulmasta”.

Esimerkkien laajentaminen

Verohallinnon ohjeluonnoksen kansilehdellä todetaan, että ohjetta voidaan kuitenkin hyödyntää myös muussa verotuksessa, kun määritetään, onko kyseessä vastikkeellinen saanto. Asianajajaliitto katsoo, että ainakin sivulla 10 olevien esimerkkien 1 ja 2 sisältöä olisi perusteltua laajentaa käsittelemään sitä, kuinka omaisuutta lunastavan pesän osakkaan saanto tulee määräytymään hänen luovutusvoittoverotuksessaan. Sivulla 11 on lause: ”Vastaavasti maksetut ulkopuoliset varat muodostavat niillä ostetun omaisuuden hankintamenon tuloverotuksessa”, eli asia on sinänsä maininnan tasolla myöhemmässä kohdassa ohjekirjeen luonnoksessa käsitelty, mutta lukijaa palvelisi myös lukuesimerkki joko edellä todettujen esimerkkien 1 ja 2 yhteydessä tai erillisenä esimerkkilaskelmana.

Osion 3.3.1 Jäämistöositusta koskevassa esimerkissä on kaaviokuva ilman numeerista ilmaisua euroina. Käytännössä sama esimerkki kuitenkin jatkuu lukujen valossa kohdassa ”3.3.2 Perinnönjako”, mistä johtuen Asianajajaliitto pitää perusteltuna, että hahmottamisen helpottamiseksi myös kohdan 3.3.1 kaaviota täydennettäisiin euromääräisillä laskelmilla.

Tulkinnallisia näkökohtia

Sivulla 13 on teksti: ”C maksaa sekä A:lle ja B:lle 45.000 € omista varoistaan saadakseen perinnönjaossa pesän omaisuuteen kuuluvan kiinteistön kokonaan jako-osaansa. C suorittaa varainsiirtoveron 90 000 euron vastikkeesta. A:lle ja B:lle lasketaan luovutusvoitto, kun he ovat myyneet 30 prosentin osuuden kiinteistöstä 45 000 euron luovutushintaan.”

Asianajajaliitto esittää kysymyksen oikeasta verovelvollisesta tällaisessa tilanteessa. Voivatko B ja C olla verovelvollisia luovutusvoitosta, kun he eivät ole myyneet suoraan itse omistamaansa omaisuutta A:lle? Asianajajaliiton käsityksen mukaan kiinteistön murto-osan luovuttajana on tällaisessa tilanteessa jakamaton kuolinpesä, joka tällöin olisi verovelvollinen. Kun verovelvollinen olisi kuolinpesä, luovutusvoiton veroseuraamus kohdistuisi tällöin välillisesti myös omaisuutta lunastavaan A:han, jolloin myös perinnönjaon lopputulos olisi tasapuolisempi, kun maksettavaksi tuleva vero vähentäisi jokaisen perillisen saaman pesäosuuden nettoarvoa eikä ainoastaan B:n ja C:n.

Sama tulkintakysymys nousee esille sivulla 20 osiossa ”4.1 Ulkopuolisten varojen kohdistaminen” lauseessa: ”Näistä osuuksista lasketaan tuloverotuksessa luovutusvoitto A:lle”. Samoin sivulla 21 lauseessa: ”Pesän ulkopuoliset varat kohdistuvat vain osakehuoneistoon ja toisen perillisistä katsotaan myyneen puolet osakehuoneistosta toiselle perilliselle 50 000 euron luovutushintaan”. Asianajajaliiton käsityksen mukaan luovuttajana on tällöinkin jakamaton kuolinpesä, eikä toinen perillisistä, koska osakehuoneisto ei ole ensin jaossa tullut hänen suoraan omistukseensa. 

Verohallinnon ohjeluonnoksen sivulla 20 olevassa taulukossa on toiseksi ylimmässä oikeanpuoleisessa sarakkeessa teksti: ”Luovutus on varainsiirtoveron alainen lakiosan vaatijan osalta, joka saa varainsiirtoverolain alaista omaisuutta”. Kun taustalla oleva saanto on kuitenkin vastikkeeton perintösaanto (lakiosa), Asianajajaliitto katsoo, että tällaisessa tilanteessa ei voi olla kysymys sellaisesta vaihtokaupasta, joka loisi perinnönsaajalle varainsiirtoverovelvollisuuden. Ei hän vaihdossa luovuta mitään ennestään omistamaansa omaisuutta saadakseen perittävän jälkeen lakiosansa.

Asianajajaliitto vielä nostaa esille sivulla 14 esimerkissä 7, ”tasinkoa vaaditaan vain osittain”, esitetyn tulkinnan. Verohallinnon tulkinta esimerkissä on, että kuolinpesän maksamasta 75 000 euron suorituksesta 25 000 euroa on tasinkoa, joka maksetaan kuolinpesän omaisuuden pitämiseksi ja 50 000 euroa on vastiketta leskeltä saadusta osakehuoneistosta. Taustalla on asetelma, jossa kuolinpesä ja leski sopivat, että kuolinpesä maksaa leskelle 75 000 euroa ulkopuolisia varoja tilanteessa, jossa leski olisi oikeutettu isompaankin suoritukseen. Asianajajaliitto katsoo, että tällaisessa tilanteessa osapuolilla on oltava mahdollisuus itse sopia, mihin mikäkin osa euromääräisestä suorituksesta kohdistuu. Vaihtoehtoisesti on noudatettava suhteellisuusperiaatetta, joka muualla Verohallinnon ohjeluonnoksessa ja ohjeluonnoksen esimerkeissä on vallitseva menettelytapa.

Helsingissä 11. maaliskuuta 2022

SUOMEN ASIANAJAJALIITTO

Niko Jakobsson

Suomen Asianajajaliiton pääsihteeri

LAATI: Asianajaja Torsti Lakari, Helsinki

Suomen Asianajajaliiton lausunnot valmistellaan oikeudellisissa asiantuntijaryhmissä, joiden toiminnassa on mukana noin 120 asianajajaa. Tämä lausunto on valmisteltu vero-oikeuden asiantuntijaryhmässä.