Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi kaikkien henkilöiden suojelemiseksi tahdonvastaiselta katoamiselta tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi rikoslain 11 luvun muuttamisesta

Ulkoministeriölle

Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi kaikkien henkilöiden suojelemiseksi tahdonvastaiselta katoamiselta tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi rikoslain 11 luvun muuttamisesta

Suomen Asianajajaliitto (jäljempänä Asianajajaliitto) katsoo, että luonnos hallituksen esitykseksi on kokonaisuutena hyvin valmisteltu sekä perusteltu.

Asianajajaliitto pitää tärkeänä, että kansainvälinen yleissopimus kaikkien henkilöiden suojelemiseksi tahdonvastaiselta katoamiselta ratifioidaan Suomessa, sillä kyseessä on yksi Yhdistyneiden kansakuntien yhdeksästä perussopimuksesta, jossa myös Suomen on perusteltua olla osapuolena. Kyse on kansainvälisellä tasolla varsin yleisestä ihmisoikeusloukkauksesta, jolloin usein tavoitteena on vaientaa poliittisia vastustajia ja terrorisoida yhteisöjä.

Implementoinnin asianmukaisuuden arviointia

Asianajajaliitto katsoo, että esityksessä tehdyt johtopäätökset sopimusartikloiden vaikutuksesta kansalliseen lainsäädäntöön ovat asianmukaisia. Ehdotukset rikoslain muuttamisesta ovat johdonmukaisia ja sopimuksen edellyttämät kriminalisoinnit ovat esityksessä implementoitu laillisuusperiaatteen vaatimalla yksityiskohtaisuudella. Tahdonvastaisen katoamisen tunnusmerkistö muistuttaa voimassa olevassa rikoslaissa kriminalisoitua vapaudenriistoa. Asianajajaliitto pitää kuitenkin perusteltuna ehdotettua rikoslain uutta lainkohtaa, sillä sopimuksen 2 artiklan mukaisessa tahdonvastaisessa katoamisessa keskeinen tunnusmerkistö sisältää valtion osallisuuden vapaudenriistoon sekä tahdonvastaisesti kadonneen henkilön jääminen nimenomaisesti ilman lain suojaa. Lakiteknisesti Asianajajaliitto pitää esityksessä ehdotettua sijaintipaikkaa sopivana, sillä tahdonvastaiseen katoamiseen on aihetta soveltaa 11 luvun säännöksiä esimiehen vastuusta ja alaisen rikoksen ilmoittamatta jättämisestä.

Lisäksi Asianajajaliitto pitää esityksessä ehdotettua rikoslain 11 luvun 3 pykälään sisällytettävää tarkennusta tärkeänä, jotta nyt kriminalisoitava tahdonvastainen katoaminen eroteltaisiin rikoslaista jo ennestään löytyvästä Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännössä tarkoitetusta tahdonvastaisesta katoamisesta. Ilman lisäystä rikosnimikkeiden rikos ihmisyyttä vastaan ja tahdonvastainen katoaminen ero olisi epäselvä.

Tahdonvastaisen katoamisen ilmoittamatta jättäminen ei esityksen mukaan sisältyisi rikoslain 15 luvun 10 §:n törkeän rikoksen ilmoittamatta jättämistä koskevaan rikosluetteloon. Asianajajaliitto katsoo, että tämä voisi joissain määrin olla ongelmallista, sillä mikäli tahdonvastainen katoaminen toteutuisi osana rikosta ihmisyyttä vastaan, syyllistyisi ilmoituksen laiminlyöjä törkeään rikoksen ilmoittamatta jättämiseen. Toisaalta vapaudenriisto – jonka tunnusmerkistö eniten muistuttaa tahdonvastaista katoamista – ei myöskään ole 15 luvun 10 §:n luettelossa. Näin ollen myös esityksessä ehdotettu ratkaisu on perusteltu.

Ehdotetun lakimuutoksen vaikutuksista

Koska tahdonvastainen katoaminen toteutetaan usein osana laajamittaisempaa siviiliväestöön kohdistuvaa väkivaltaista toimintaa, tulisi sovellettavaksi tällöin myös jo rikoslaista löytyvät säännökset rikoksista ihmisyyttä vastaan. Näin ollen tahdonvastaisen katoamisen kriminalisointi ei luultavasti aiheuttaisi merkittäviä käytännön tason oikeusvaikutuksia Suomessa.

Tahdonvastaisen katoamisen kriminalisointi voisi kuitenkin esityksen mukaan parantaa asianomistajan ja syytetyn asemaa verrattuna tilanteeseen, jossa tekoa käsiteltäisiin perusmuotoisena vapaudenriistona. Lisäksi uhrin oikeusturva paranee yleissopimuksen sisältämän yksilövalitusoikeuden myötä. On selvää, että Asianajajaliitto pitää kehitystä myönteisenä.

Ehdotettuun hallituksen esitykseen on sisällytetty Suomelle varauma yleissopimuksen 25 artiklan 4 kohtaan liittyen. Kohdan mukaisesti lapsen adoptio tai sijoittaminen olisi tarvittaessa kumottava. Asianajajaliitto pitää esitettyä ratkaisua Suomen oikeustilaan sopivana. Adoptiosuhteen pysyvyys on katsottu olevan lapsen edun mukaista, ja näin tulisi katsoa myös jatkossa.

Kokonaisuudessaan Asianajajaliitto pitää ehdotuksessa omaksuttuja yleissopimuksen implementointiratkaisuja asianmukaisina ja luonnosta hallituksen esitykseksi muutoinkin hyvin valmisteltuna ja perusteltuna.

Helsingissä 11. maaliskuuta 2022

SUOMEN ASIANAJAJALIITTO

Niko Jakobsson

Asianajajaliiton pääsihteeri

LAATI: Asianajaja Tapio Väätäinen, Helsinki

Suomen Asianajajaliiton lausunnot valmistellaan oikeudellisissa asiantuntijaryhmissä, joiden toiminnassa on mukana noin 120 asianajajaa. Tämä lausunto on valmisteltu rikosoikeuden asiantuntijaryhmässä.